Naisten jalkapallon EM 2025: Ennätysyleisö ja jättitappio – sijoitus tulevaisuuteen vai taloudellinen virhe?
Kesän 2025 naisten jalkapallon EM-kisat Sveitsissä houkuttelivat enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin – yhteensä 657 000 katsojaa 160 eri maasta. Täysille stadioneille ja intohimoiselle fanikulttuurille huolimatta kisat tuottivat UEFA:lle jopa 25 miljoonan euron tappion. Miten näin pääsi tapahtumaan?
Menestys kentillä, mutta ei kassassa
Kisojen järjestäjät voivat olla ylpeitä monesta asiasta: 31 ottelusta 29 myytiin loppuun, ja osallistujamäärät olivat ennätyksellisiä. Kuitenkin esimerkiksi Baselissa pelatun turnauksen suurimmankin stadionin kapasiteetti jäi alle 35 000 katsojan, mikä rajoitti lipputulojen mahdollisuuksia verrattuna aiempiin, suurikokoisiin areenoihin.
Vaikka mediahuomio ja kiinnostus kasvoivat merkittävästi, eivät lipputuotot, sponsorisopimukset ja lisenssimyynti pystyneet kattamaan nousseita kustannuksia. UEFA:n strateginen valinta lisätä palkintorahaa oli ratkaiseva taloudellinen tekijä.
Palkintopotin kasvu – turhaa tuhlausta vai viisas valinta?
Palkintopotin kolminkertaistaminen 16 miljoonasta 41 miljoonaan euroon oli yksi kisojen suurimmista investoinneista. UEFAn naisjalkapallon johtaja Nadine Kessler kommentoi suorasukaisesti:
“Jos emme olisi tietoisesti nostaneet palkintopottia, kisat olisivat olleet jo tuottoisat.”
Tämän päätöksen taustalla oli ajatus oikeudenmukaisuudesta ja tulevaisuuden rakentamisesta. Pelaajat ja heidän taustatahot ansaitsevat osansa menestyksestä, ja panostus voi tuoda pitkän aikavälin tuottoja. Esimerkiksi Suomi sai menestyksestään lähes 2 miljoonaa euroa.
Miksi juuri Sveitsi?
Sveitsin valinta EM-kisojen isännäksi herätti aluksi epäilyjä. Pienet stadionit ja verrattain matala jalkapallohype eivät vakuuttaneet kaikkia. UEFA jopa vihjasi, ettei Sveitsin kannattaisi hakea isännyyttä. Kuitenkin voitto irtosi neljän muun ehdokkaan nenän edestä selkeällä strategialla:
- Panostus täysiin katsomoihin
- Logistinen tehokkuus
- Kulttuurinen monimuotoisuus
Lopputulos: kisat keräsivät myös yli 230 000 kansainvälistä kävijää, ja pääosin pienet stadionit takasivat intensiivisen tunnelman.
Rakastettava fanikulttuuri – vaikka rahaa ei virrannut
Yksi kisojen suurimpia voittoja oli lämminhenkinen fanikulttuuri. Katsojat Suomesta, Ruotsista ja muualta loivat tapahtumaan ainutlaatuisen ilmapiirin. Ruotsin kannattajat saivat jopa lempinimen “pehmeät huligaanit”.
Kaupallisella puolella Sveitsi kuitenkin jäi jälkeen. Sponsorointi ja lisenssimyynti eivät saavuttaneet samoja mittasuhteita kuin vaikkapa vuoden 2022 Englannin kisat. Tämä heijastui lopputulokseen: hyvästä fiiliksestä ei voi maksaa kuluja.
Katse kohti EM 2029: voiko kannattavuus ja kasvu kulkea käsi kädessä?
Seuraavien EM-kisojen tavoite on selvä: päästä edes nollatulokseen. Hakijoina ovat muun muassa Puola, Portugali, Saksa ja yhteishanke Tanska–Ruotsi. UEFA:n viesti on kunnianhimoinen mutta selkeä:
“Meidän pitää näyttää, että naisten jalkapallo ei ole idealismia – se on liiketoimintaa, joka kannattaa.”
Konkreettiset investoinnit, tarkka suunnittelu ja rohkea johtajuus ovat nyt avainsanoja. Helppoja voittoja ei ole, mutta potentiaali on valtava.
Loppusanat – oliko kaikki tämän arvoista?
25 miljoonan euron tappio voi paperilla näyttää katastrofilta, mutta todellisuudessa se on osa suurempaa kuvaa. Uskallus panostaa naisjalkapalloon on tuonut näkyvyyttä, kiinnostusta ja inspiraatiota sekä pelaajille että faneille ympäri maailmaa.
Ehkä tämä on investointi tulevaisuuteen – rohkea askel, joka osoittaa suuntaa koko lajiliikkeelle. Jos EM 2025 oli alku jollekin suuremmalle, saattaa tappio osoittautua pitkällä tähtäimellä voitoksi.
