Reetta Hurske jättää MM-kisat väliin – rohkea päätös terveyden ja tulevaisuuden puolesta
Kun huippu-urheilijan ura on vaakalaudalla, joskus suurin rohkeus ei ole astua radalle – vaan jäädä pois.
Suomen pika-aitojen kestomenestyjä, Reetta Hurske, teki juuri tällaisen päätöksen. Hänelle tarjoutui paikka Tokion yleisurheilun MM-kisoihin sen jälkeen, kun Nooralotta Neziri joutui vetäytymään loukkaantumisen vuoksi. Moni olisi tarttunut tilaisuuteen epäröimättä, mutta Hurske sanoi ei.
Syy? Hän haluaa suojella itseään – omaa terveyttään ja tulevaisuuttaan.
”Haluan keskittyä palautumiseen ja tulevaan urheiluvuoteen. Kisamatka tässä aikataulussa olisi ollut liian suuri loukkaantumisriski”, hän kertoi Suomen Urheiluliiton kautta.
Kypsä päätös – ja kova isku suomalaiselle joukkueelle
Hurske ei ole kuka tahansa urheilija. Hän on Euroopan mestari 60 metrin aidoissa (2023) ja kokenut arvokisakävijä, jolla on takanaan kuudes sija MM-finaalista 100 metrin aidoissa. Suomelle hänen poisjäämisensä on iso menetys.
Mutta samalla ratkaisu kertoo hänen kokeneisuudestaan. Urheilija, joka osaa katsoa yhden kilpailun yli ja ajatella koko uraansa, ei tee helppoja päätöksiä – hän tekee oikeita.
Tokioon lähtee Suomen naisten pika-aitoja edustamaan tällä kertaa vain kaksi urheilijaa: Lotta Harala, SE-nainen ja kokenut kilpailija, sekä nuori lupaus Saara Keskitalo, jolle kisamatka on ensimmäinen iso arvokisaelämys.
”Erittäin fiksu ratkaisu”
Entinen pika-aituri ja Yle Urheilun asiantuntija Tuomas Raja ei ihmetellyt Hurskeen ratkaisua.
”Muut urheilijat ovat olleet paikalla jo useamman päivän totutellen aikaeroon ja olosuhteisiin. Reetta olisi lähtenyt kisaan aivan eri asetelmista. Hän on kokenut ja tietää, milloin kannattaa ottaa askel taaksepäin.”
Toisin sanoen: joskus viisain tapa valmistautua tulevaan on jäädä hetkeksi sivuun.
Lajin realiteetit – kova taso ja kovat riskit
Naisten pika-aidat eivät jätä armoa. Pariisin olympialaisissa finaaliin vaadittiin 12,52 sekunnin aika – nopeampi kuin Haralan nimissä oleva SE (12,65).
Käytännössä suomalaisilla realistisin tavoite on välieräpaikka, vaikka laji on tunnettu arvaamattomuudestaan. Yksi horjahdus rytmissä tai osuma aitaan voi pudottaa maailman huipunkin, mutta saman takia yllätyksiä voi syntyä myös altavastaajilta.
Pidempi peli mielessä
Hurskeen valinta on muistutus siitä, että nykyurheilussa ei ajatella enää vain seuraavaa kilpailua, vaan koko uran jatkumoa. Hänellä on yhä useampi vuosi jäljellä huipulla – ja katseensa kiinnitettynä ensi kesän EM-kisoihin ja olympialaisiin.
Tämä päätös voi tuntua hetkellisesti tappiolta suomalaiselle joukkueelle, mutta pitkällä aikavälillä se on todennäköisesti juuri se siirto, joka pitää Hurskeen kunnossa tulevia huippuhetkiä varten.
Samaan aikaan päätös avaa oven uusille nimille. Haralalla on nyt tilaisuus lunastaa tilansa kokeneena johtohahmona, ja Keskitalolle kisat voivat olla unelmien ponnahduslauta.
Mitä odottaa Tokiossa?
- Lotta Harala: SE-nainen ja kokenut kilpailija. Finaalipaikka olisi yllätys, mutta välierä on mahdollinen ja jopa todennäköinen.
- Saara Keskitalo: ensikertalainen, jolle jo välieriin pääsy olisi sensaatiomainen suoritus. Kisoista tulee ennen kaikkea oppimatka tulevien vuosien varalle.
Lopputulos
Reetta Hurskeen ratkaisu on enemmän kuin päätös jättää yhdet kisat väliin. Se on viesti urheilumaailmalle: menestys ei synny polttamalla kynttilää kummastakin päästä, vaan pitämällä huolta itsestään myös silloin, kun maailma katsoo.
Ja samalla se antaa tilaa uusille tarinoille nousta esiin Tokion radoilla.
Kysymys lukijoille:
Miten sinä näet Hurskeen valinnan – viisautta pitkälle uralle vai hukattu mahdollisuus suomalaiselle yleisurheilulle?
