Uhkapelivapaus säilyy internetissä – käytä sitä viisaasti
Internetin maailma on yksi niistä harvoista paikoista, jotka tarjoavat todellista valinnanvapautta parhaimmillaan. Tämä näkyy erityisesti rahapelaamisen maailmassa: siinä missä perinteiset, fyysiset kasinot ja pelimonopolit rajaavat usein tarjontaa ja sääntöjä, verkossa pelaajilla on edelleen mahdollisuus päättää itse, missä, miten ja milloin he haluavat pelata. Tätä voidaan nimittää termillä uhkapelivapaus, ja on hyvä ymmärtää, että se ei kuitenkaan tarkoita villiä länttä, vaan enemmänkin vain runsasta valinnanvapautta ja monipuolisuutta. Käydään alempana tarkemmin läpi tätä aihepiiriä.
Kansainvälinen pelikenttä tarjoaa vaihtoehtoja
Suomalaiset pelaajat ovat pitkään tottuneet siihen, että kotimainen järjestelmä rajoittaa heidän valinnanvaraansa. Eikä syyttä, sillä internetin laaja tarjonta on pysynyt hyvin piilossa. Fakta on kuitenkin se, että myös suomalaiset saavat laillisesti pelata internetissä, jossa vaihtoehtoja on käytännössä rajattomasti. Kansainväliset sivustot tarjoavat laajempia pelivalikoimia, innovatiivisia bonusjärjestelmiä ja ennen kaikkea vapauden valita se, mikä itselle tuntuu parhaimmalta. Tätä kaikkea puskee kansainvälinen kilpailu, joka on tehnyt hyvää koko alalle, kun se on pakottanut ja edelleenkin pakottaa alustat kehittämään palveluitaan jatkuvasti.
Kun puhutaan vapaudesta valita, uudet kasinot ilman lisenssiä nousevat usein esiin. Ne tarjoavat juuri sitä, mitä moni moderni pelaaja etsii: enemmän vapauksia, vähemmän rajoituksia ja monipuolisempia kokemuksia. Tällaiset kasinot toimivat yleensä EU:n tai muiden luotettavien maiden lisenssien alaisina tarjoten suomalaisille pelaajille vaihtoehdon, jossa pelaajan päätösvalta loistaa. Lyhykäisyydessään siis internet mahdollistaa tämän: vapauden hyödyntää kansainvälisiä markkinoita ja löytää sieltä juuri omaan makuun sopivat vaihtoehdot.
Teknologia on tehnyt pelaamisesta entistä vapaampaa
Digitaalinen murros on mullistanut koko iGaming-alan. Enää pelaaminen ei ole sidottu aikaan tai paikkaan, vaan mobiililaitteiden ja mobiiliyhteensopivien alustojen ansiosta kasino voi kulkea mukana taskussa minne tahansa. Tämä vapaus on tuonut mukanaan uudenlaisen joustavuuden: pelaaja voi aloittaa kierroksen esimerkiksi bussissa, jatkaa sitä kahvitauolla ja palata siihen sitten myöhemmin kotisohvalla. Teknologia ei siis ainoastaan mahdollistanut uusia kasinoita, vaan myös kehittänyt koko alaa ja sen palveluita kokonaisvaltaisesti.
Lisäksi modernit maksutavat ja kryptovaluutat ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia pelaamiseen. Kryptovaluutoilla toimivat kasinot tarjoavat nopeat siirrot ja aivan uudenlaisen tason anonymiteettiä, kun taas modernit maksutavat tekevät tallettamisesta yhtä helppoa kuin verkkokaupasta ostamisesta. Pelaajan ei siis tarvitse enää turvautua vanhoihin maksutapoihin tai odottaa päiviä kotiutuksia, ja tästä kaikesta voidaan kiittää ennen kaikkea internettiä sekä teknologian kehitystä, joka jatkuvasti puskee vanhoista rajoista läpi.
Lainsäädäntö ei voi rajata verkon todellisuutta
Moni maa yrittää rajoittaa pelaamista kansallisilla laeilla, mutta internet toimii osittain omilla ehdoillaan. Kansainväliset lisenssit, kuten Maltan ja Curaçaon lisenssit, ovat mahdollistaneet sen, että pelaajat voivat käyttää alustoja, jotka eivät ole sidottuja yhden valtion sääntelyyn. Tämä ei tee niistä laittomia, vaan yksinkertaisesti kansainvälisiä. Vertauskuvina voidaan käyttää sosiaalisen median alustoja, kuten tilastollisesti suosituinta Facebookia, joka toimii kansainvälisesti pitkälti kansainvälisillä säännöillä, eikä niinkään yhden tietyn maan säännöillä.
Lisäksi on hyvä muistaa, että verkko ei tunne valtioiden rajoja: Internet on kansainvälinen tila, jossa tarjonta ja kysyntä kohtaavat ilman maantieteellisiä esteitä. Tämä on yksi sen suurimmista vahvuuksista sekä osa sen vetovoimaa: pelaaja voi löytää parhaat pelit ja tarjoukset vain muutamalla klikkauksella mistä päin maailmaa tahansa. Lainsäädännön näkökulmasta tämä on sinänsä haastava konsepti, mutta itse pelaajan näkökulmasta se tarkoittaa käytännössä vain loputonta valinnanvapautta.
Pelaajan oma harkinta on uuden vapauden ydin
Kun valinnanvaraa on enemmän kuin koskaan, korostuu myös pelaajan oma arviointikyky. Internetin tarjoama uhkapelivapaus tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se edellyttää tietynlaista pelisilmää. Jokainen pelaaja voi valita, mihin haluaa aikansa ja rahansa käyttää, ja juuri tämä on se perusajatus, johon verkon vapaus ikään kuin nojaa tai perustuu. Kyse ei siis ole sääntelyn puutteesta, vaan vapaudesta tehdä tietoisia päätöksiä omien mieltymysten ja kokemusten pohjalta.
Pelaajan etu on se, että hän voi kilpailuttaa kasinoita aivan kuten mitä tahansa muuta palvelua. Kun yksi sivusto ei miellytä, vaihtoehtoja löytyy heti kymmeniä muita. Tämä luo terveellisen kilpailun ja nostaa koko alan tasoa. Lopulta verkon vapaus ei ole vain pelaamisen mahdollistamista, vaan myös omanlainen kannanotto: internet on edelleen tila, jossa yksilön valinta merkitsee enemmän kuin yksikään säädös tai rajoitus.
Amanda Kotajan pysäyttävä matka kohti uutta nousua – sairauden jälkeen kohti Pariisin paralympialaisia
Amanda Kotaja, nelinkertainen maailmanmestari ja kaksinkertainen paralympiamitalisti, oli valmistautunut huolellisesti ennätyskautta varten. Kaikki näytti loksahtavan paikoilleen – treenit, vire ja kirkas tavoite: parayleisurheilun MM-kisat Intiassa. Mutta juuri ennen kauden huipennusta äkillinen sairastuminen pysäytti kaiken.
Kun keho pysähtyy – mutta tahto ei
Turkin harjoitusleirillä alkanut sairaus pakotti Kotajan lepäämään ja jättämään haaveillut kisat väliin. Vaikka tilanne oli raskas, hän ei kadottanut toivoaan. Lepo ja toipuminen veivät voimat, mutta myös avasivat uusia näkökulmia urheilijan elämään. Nyt hän kertoo vointinsa kohentuneen päivä päivältä ja suhtautuvansa tulevaisuuteen rauhallisen päättäväisesti.
Kotikylä Vampula – hetki hengähtää
Toipumisen keskellä Kotaja palasi lapsuudenkotiinsa Vampulaan. Maaseudun rauha, läheisten tuki ja hiljaisuus loivat täydellisen ympäristön latautua. Hänen mukaansa jokainen tsemppiviesti ja lämmin sana on ollut kuin pieni askel takaisin valoon.
Perheen ja ystävien merkitys on ollut valtava.
Tsemppaukset ovat lisänneet motivaatiota.
Lepojakso on nyt tärkeämpi kuin yksikään kilpailu.
Nyt työ keskittyy omaan hyvinvointiin, ei aikatauluihin. Vaikka paluun tarkkaa päivää ei vielä ole, suunta on selvä – ylös ja eteenpäin.
Pettymyksestä sisukkuuteen
Kotaja on uransa aikana kohdannut monia iskuja, mutta hän on aina noussut takaisin vahvempana. MM-kisojen väliin jääminen oli kova paikka, mutta hän käänsi senkin voimavaraksi. Hänen valmennustiiminsä kuvailee häntä urheilijaksi, joka “ei jää tuleen makaamaan – hän rakentaa sen ympärille uuden suunnitelman”.
Katse kohti Pariisia
Vaikka Intian kisat jäivät väliin, tähtäin on nyt Pariisin paralympialaisissa 2026. Jokainen treeni, lepohetki ja henkinen valmistautuminen tähtää sinne. Kotaja etenee maltilla – ensin keho kuntoon, sitten kilpailut. Tämä prosessi on osoitus hänen suunnitelmallisuudestaan ja kyvystään hallita omaa mieltään vaikeissakin hetkissä.
Toipumisen vahvistaminen.
Harjoitusrytmin muokkaus.
Valmistautuminen pitkän aikavälin tavoitteeseen: Pariisi 2026.
Urheilun inhimillinen ydin
Tämä tarina muistuttaa, että urheilu ei ole vain mitaleja ja voitonjuhlia. Se on myös epävarmuutta, kipua ja itsensä ylittämistä. Amanda Kotaja edustaa juuri sitä suomalaisen urheilun ydintä, jossa nöyryys, periksiantamattomuus ja rohkeus kulkevat käsi kädessä.
Ja kun hän seuraavan kerran starttaa kilparadalla, yksi asia on varma – hänen tahtonsa ei ole kadonnut, vaan kasvanut. Maailman huipulle nouseminen vaatii enemmän kuin fyysistä voimaa; se vaatii sydäntä, jota Amanda Kotajalla riittää. Uskotko sinä, että hän palaa entistä vahvempana?
Parahiihtäjä Inkki Inola tuomitsee IPCn päätöksen: Venäjän ja ValkoVenäjän paluu paraurheiluun on moraalisesti kestämätöntä
Kansainvälisen paralympiakomitean päätös sallia Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoiden paluu kansainvälisiin paraurheilukilpailuihin on herättänyt paljon keskustelua ja järkytystä. Suomesta kuuluva vastalause on ollut erityisen voimakas, ja sen eturintamassa on toiminut parahiihdon kärkinimi Inkki Inola.
Pettymys ja moraalinen ristiriita
Inola kertoo, ettei tilanne hänen mielestään ole muuttunut siitä hetkestä, kun maat suljettiin kilpailutoiminnasta. Hänen mukaansa päätös ohittaa täysin urheilun perusarvot ja moraalin. Vaikka hän itse valmistautuu jo Milano-Cortinan paralympialaisiin, päätös pysäytti hänet pohtimaan, mitä urheilun arvot todella tarkoittavat kriisiaikana.
Irvokas asetelma sodan keskellä
Erityisen vaikeana Inola pitää ajatusta siitä, että Ukrainassa sodassa vammautuneet paraurheilijat joutuisivat kilpailemaan hyökkääjämaiden edustajia vastaan. Tämä luo tilanteen, jota hän kuvailee irvokkaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi.
Inola kertoo, että useimpien suomalaisten paraurheilijoiden kanta on selvä: niin kauan kuin sota jatkuu, Venäjällä ja Valko-Venäjällä ei ole paikkaa kansainvälisillä urheilukentillä.
Euroopan äänet jäivät vähemmistöön
Suomen paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio vahvistaa, että Suomi äänesti päätöstä vastaan yhdessä useiden eurooppalaisten maiden kanssa. Silti tulos oli selvä enemmistöpäätös, jonka äänet tulivat lähinnä muualta maailmasta. Inolan mukaan kyse oli pitkälti geopoliittisesta jakolinjasta.
Hänen mukaansa tämä herättää huolen siitä, kuinka helposti poliittiset ja taloudelliset intressit voivat ohittaa reilun pelin ja urheilun arvot.
Mahdollisuus vielä muutokseen
Vaikka IPC on avannut paluun mahdollisuuden, lopullinen sanavalta jää lajiliitoille, kuten FIS:lle. Inolan mukaan pelkkä signaali paluusta on kuitenkin jo riittävän huono viesti urheilun uskottavuuden kannalta. Hän pelkää, että päätös heikentää luottamusta turvalliseen ja oikeudenmukaiseen kilpailuympäristöön.
Urheilun moraalinen kompassi
Sekä Inola että Rautio muistuttavat, että urheilulla on oltava vahva moraalinen kompassi. Maailman tapahtumat eivät jää urheilun ulkopuolelle, ja siksi urheiluyhteisön on tehtävä eettisesti johdonmukaisia päätöksiä – myös silloin, kun se on vaikeaa.
Suomalaisten viesti on yksiselitteinen: rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta täytyy seistä yhtenäisesti, vaikka se merkitsisi kulkemista vastavirtaan.
Lyhyesti
IPC palautti Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoiden kilpailuoikeudet.
Inkki Inola pitää päätöstä moraalisesti vääränä ja eettisesti kestämättömänä.
Suomi ja useimmat Euroopan maat vastustivat päätöstä, mutta jäivät vähemmistöön.
Lopulliset ratkaisut jäävät lajiliittojen, kuten FIS:n, tehtäväksi.
Päätös herättää kysymyksen: missä kulkee urheilun vastuun ja omantunnon raja?
Mitä sinä ajattelet? Onko moraalisesti vielä liian aikaista palauttaa Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat paralympialaisiin?
Eurooppa jyrää kohti historiallisen suurta Ryder Cup -voittoa – fanien kuohunta varjostaa turnausta New Yorkissa
Ryder Cupin viikonloppu New Yorkin liepeillä on ollut kaikkea muuta kuin tavallinen golfturnaus. Toisella puolella Atlanttia Euroopan joukkue pelaa unelmakisaa; toisella puolella köyrii raivostuneita faneja, joiden käytös on saanut jopa poliisin sekaantumaan peliin.
Eurooppa kyntää tietään historiaan
Kahden pelipäivän jälkeen tulostaululla loistaa lukema, joka saa Euroopan kannattajat hieraisemaan silmiään: 11,5–4,5. Se on suurin etumatka Ryder Cupin pitkässä historiassa ennen päätöspäivää. Tommy Fleetwood, Rory McIlroy ja Viktor Hovland ovat pelanneet kuin unessa – kylmähermoisesti, tarkasti ja yhdessä kuin koneisto.
Samaan aikaan Yhdysvaltojen leirissä tuska näkyy. Kapteeni Keegan Bradleyn tiimi näyttää hämmentyneeltä ja paineen alla murtuvalta. Erityisen karvaalta näyttää Scottie Schefflerin tilanne: maailmanlistan ykkönen ei ole voittanut vielä otteluakaan.
Eurooppa on enää kolmen pisteen päässä voitosta – ja sen myötä ensimmäisestä vierasvoitostaan sitten vuoden 2012.
Kuumat tunteet kentän laidalla
Yhdysvaltalaiset fanit ovat tunnetusti äänekkäitä, mutta nyt intohimo on lipsunut rumalle puolelle. Katsomoista on kuulunut huutoja, jotka eivät enää ole hyväntahtoista naljailua. Eräissä tilanteissa kommentit kohdistuivat suoraan pelaajiin, ja keskittyminen oli vaarassa kadota kokonaan.
Rory McIlroy, joka yleensä pysyy tyynenä, menetti hetkeksi malttinsa ja pyysi äänekkäästi yleisöä hiljenemään. Poliisi joutui seuraamaan McIlroyn ja Shane Lowryn ottelua aivan vieressä varmistaakseen, että huutelijat pysyvät kurissa – tilanne, jota Ryder Cupin pitkän historian aikana on nähty äärimmäisen harvoin.
Kapteenit yrittävät pitää hermonsa
Euroopan kapteeni Luke Donald yritti kääntää tilanteen vahvuudeksi. “Joskus yleisön huudot vain sytyttävät pelaajat. Rory ja Shane näyttivät melkein nauttivan siitä paineesta,” hän totesi haastattelussa.
Keegan Bradley puolestaan puolusti faneja – ainakin osittain. Hänen mukaansa turhautuminen kumpuaa oman joukkueen heikosta esityksestä. “He haluaisivat nähdä parempaa peliä meiltä. Se intohimo on kuitenkin se, mikä tekee tästä tapahtumasta erityisen,” hän sanoi, mutta myönsi, että raja on ylittynyt.
Mikä meni pieleen USA:lta?
Yhdysvallat on jäänyt alakynteen lähes jokaisella osa-alueella: lyönnit eivät osu, putit lipsuvat ja joukkueen yhteishenki tuntuu kadonneen. Kentän ulkopuolelta tuleva paine näyttää lamaannuttaneen pelaajat sen sijaan, että se olisi antanut lisäenergiaa.
Kapteenin parivalinnat ovat herättäneet kysymyksiä, eikä kokeneiden tähtien, kuten Jordan Spiethin ja Justin Thomasin, odotettu kipinä ole syttynyt.
Historiaa kirjoitetaan jälleen
Ryder Cupissa kotikenttä on ollut valtava etu – kuusi viimeisintä turnausta on päättynyt isäntämaan voittoon. Nyt Eurooppa on lähellä murtaa tämän kaavan. Jos se onnistuu voittamaan New Yorkin kuumassa ilmakehässä, kyseessä olisi yksi turnauksen historian suurimmista saavutuksista.
Vuonna 2012 Eurooppa teki ihmeellisen kirin ja vei voiton Yhdysvalloista, vaikka kaikki näytti jo menetetyltä. Nyt roolit ovat vaihtuneet. Jotta USA pystyisi vastaavaan temppuun, sen on voitettava lähes jokainen sunnuntain kaksinpeleistä.
Viimeinen päivä, kaikki pelissä
Sunnuntai-iltana Suomen aikaa ratkeaa, jääkö Ryder Cup jälleen Euroopan haltuun vai tekeekö Yhdysvallat mahdottoman.
Tällä hetkellä kaikki merkit viittaavat siihen, että Eurooppa on karkaamassa tavoittamattomiin. Mutta Ryder Cup on ennenkin tuonut yllätyksiä – eikä kukaan uskalla vielä laskea pokaalia sinisten käsiin.
Tilanne pähkinänkuoressa:
Eurooppa johtaa 11,5–4,5 – historiallisen suurin ero ennen päätöspäivää.
Fanien käytös pakotti poliisin puuttumaan tilanteeseen.
Scottie Schefflerin tappioputki kuvastaa Yhdysvaltojen kaaosta.
Euroopalta puuttuu enää kolme pistettä voittoon.
Ensimmäinen mahdollinen vierasvoitto sitten vuoden 2012 on lähellä.
Kysymys kuuluu: pystyykö USA vielä ihmeeseen – vai kirjoitetaanko Ryder Cupin historiaa jälleen Euroopan värisin kirjaimin?
West Ham teki valmentajavaihdoksen Nuno Espírito Santo saapuu pelastamaan Valioliigakauden
Lontoossa kuohuu jälleen. Valioliigan pohjamutiin juuttunut West Ham United on vetänyt hätäjarrusta ja erottaa päävalmentajansa Graham Potterin – vain yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun mies saapui seuran pelastajaksi. Lauantaiaamuna seura ilmoitti, että tilalle astuu portugalilainen Nuno Espírito Santo, tuttu nimi muun muassa Wolverhamptonin ja Tottenhamin penkeiltä.
Potterin lähtö ei tullut yllätyksenä. West Hamin kausi on alkanut ankeasti: viidestä liigapelistä vain yksi voitto, ja kaksi tuoreinta ottelua päättyivät tappioon. Joukkue on valahtanut sarjataulukon hännille, ja fanien kärsivällisyys oli selvästi loppumassa.
Potterin projekti jäi puolitiehen
Kun Graham Potter, 50, saapui viime tammikuussa, odotukset olivat korkealla. Hän oli nostanut Brightonin mainetta modernin, palloa hallitsevan jalkapallon puolestapuhujana ja rakentanut joukkueen, joka uskalsi haastaa isompansa kauniilla pelillä.
West Hamissa visio oli samankaltainen – luoda rohkea, pallovarma joukkue, joka seisoo omilla jaloillaan myös suurseuroja vastaan. Todellisuus osoittautui toiseksi: hyökkäys takkusi, puolustus vuoti ja kannattajien turhautuminen kasvoi peli peliltä. Moni uskoi, että kotiottelun tappio Crystal Palacelle oli se viimeinen pisara, joka sinetöi Potterin kohtalon.
Nuno palaa näyttämölle
West Hamin uusi mies, Nuno Espírito Santo, palaa tuttuun ympäristöön. Hän teki nimeään Wolverhamptonissa vuosina 2017–2021, kun hän nosti seuran Mestaruussarjasta Eurooppa-liigan pudotuspeleihin asti. Tottenham-aikansa jäi lyhyeksi, mutta hänen Englannin-kokemuksensa ja nopea toimintatapansa ovat osoittaneet, että hän osaa kääntää joukkueiden suunnan nopeasti.
Nuno tunnetaan hyvin erilaisesta lähestymistavasta kuin Potter. Siinä missä Potter rakensi peliä hitaasti ja pallollisesti, Nuno luottaa kurinalaisuuteen, nopeisiin vastahyökkäyksiin ja tiukkaan puolustukseen. Se saattaa olla juuri sitä lääkettä, jota Hammers nyt tarvitsee.
”Nunon kokemus Englannista ja vahva johtajuus tekevät hänestä oikean henkilön kääntämään kurssin,” seura totesi virallisessa tiedotteessaan.
Ongelmat eivät lopu penkille
Totuus on, ettei West Hamin vaikeus ole vain valmentajasta kiinni. Kesän siirtoikkunasta jäi outo maku: tärkeitä pelaajia ei saatu korvattua kunnolla, ja hyökkäyksestä puuttuu edelleen kliininen viimeistelijä. Puolustuksen kokeneet runkopelaajat, kuten Kurt Zouma, ovat kärsineet loukkaantumisista, ja keskikenttä on näyttänyt tasapainottomalta.
Lopputulos on joukkue, joka menettää pisteitä peleissä, jotka sen pitäisi voittaa, ja joka nyt roikkuu putoamisviivan tuntumassa. Seurajohto ei halua ottaa riskiä – valioliigapaikan säilyttäminen on kaiken ydin.
Mitä Nunon aikakausi tuo tullessaan?
Ensimmäinen asia, johon Nuno tarttuu, on puolustus. Odotettavissa on paluu hänen suosimaansa 3–4–3-muodostelmaan – se sama, joka toi Wolverhamptonille menestystä. Kolmen topparin linja toi silloin tasapainoa ja antoi wingbackeille vapauden nousta hyökkäyksiin ilman, että alakerta hajoaa.
Hyökkäyssuuntaan Nuno tuo suoraviivaisuutta ja nopeutta. Hänen joukkueensa eivät hiero palloa turhaan, vaan iskevät, kun paikka avautuu. Se voi sopia täydellisesti Michail Antonion ja Jarrod Bowenin kaltaisille pelaajille, jotka ovat parhaimmillaan tilan saadessaan.
Potterin monimutkaiset pelimallit eivät aina toimineet joukkueessa, jossa korostuvat fyysisyys ja tempo. Nyt nähdään, voiko Nunon selkeämpi taktiikka vapauttaa pelaajien parhaat puolet.
Ensimmäinen testi: Everton vieraskentällä
Tulikoe odottaa heti kulman takana. West Ham matkaa maanantaina Goodison Parkille kohtaamaan Evertonin, joka taistelee samoista elintärkeistä pisteistä putoamiskamppailun keskellä. Tätä voidaan kutsua klassiseksi kuuden pisteen peliksi – otteluksi, joka voi määrittää kauden suunnan.
Voitto toisi välittömästi toivoa ja energian tunnetta, jota fanit kaipaavat. Tappio taas saattaisi syventää kriisiä entisestään.
Tiivistetysti
Graham Potter sai lähtöpassit heikon alkukauden jälkeen
Nuno Espírito Santo palaa Valioliigaan West Hamin uutena luotsina
Joukkueella vain yksi voitto viidestä liigapelistä
Nunon odotetaan palauttavan puolustuskurin ja lisäävän suoraviivaisuutta hyökkäykseen
Ensimmäinen haaste: Everton – West Ham maanantaina
West Hamilla on edelleen nippu, joka pystyy parempaan. Jos Nuno onnistuu palauttamaan kurinalaisuuden ja itseluottamuksen, Lontoon itäpäässä saatetaan vielä nähdä keväällä nousukiitoa – ei kriisiä.
Mutta yksi kysymys jää ilmaan: oliko Potterin erottaminen ratkaisu, joka kääntää kauden, vai yksinkertaisesti paniikkiliike?
Liina Räty 19-vuotias lentopallon superlupaus Kuopiosta nousemassa kansainväliseksi tähdeksi
Kun naisten Mestaruusliigan uusi kausi starttaa, yksi nimi on nousemassa urheiluväen huulille ylitse muiden: Liina Räty. Vasta 19-vuotias passari on tehnyt nousunsa nopeasti – teinitähdestä liigapelaajaksi ja maajoukkueeseen. Nyt hänestä povataan jo kansainvälistä tähteä.
Kuopiolaisesta yllätyksestä liigan luottopelaajaksi
Rädyn tarina sai vauhtia keväällä 2023, kun loukkaantumisten myötä hän sai vastuulleen Puijo Wolleyn pelinrakentamisen. Nuori passari ei epäröinyt vaan johdatti joukkueensa pronssille. Se oli hetki, jolloin hänestä tuli yksi seurattavimmista nimistä suomalaisessa lentopallossa.
Pienistä minuuteista kansainvälistä oppia
Kesällä Räty sai ensikosketuksen kansainvälisen tason peleihin naisten maajoukkueessa. Hän pääsi EM-karsinnoissa kentälle kokeneen Kaisa Alangon rinnalle ja sai arvokkaita minuutteja. Alanko toimii hänelle edelleen esikuvana, jonka rauhallisuutta ja pelinlukua Räty haluaa oppia seuraavalle tasolle asti.
Fyysisyys ja henkinen kovuus etuina
183-senttisen pelaajan ulottuvuus on harvinaisuus passarien joukossa. Se antaa hänelle edun paitsi torjuntapelaamisessa myös koko kentän hallinnassa. Valmentaja Pekka Seppänen näkee Rädyn yhdistävän ainutlaatuisella tavalla fyysisen potentiaalin, ketteryyden ja kyvyn käsitellä paineita.
Katse kansainvälisiin kenttiin
Opintojen ohessa Räty valmistautuu jo uraan ulkomailla. Erityisesti Ranskan liiga kiehtoo ensimmäisenä kansainvälisenä askeleena. Samalla maajoukkuepaikka isommassa roolissa on tavoitteena – tulevaisuudessa hän haluaa ottaa haltuunsa juuri ne isot saappaat, joita Alanko tällä hetkellä kantaa.
Kotimaan liigassa kirkkaassa valokeilassa
Puijo Wolley lähtee puolustamaan mestaruutta täysin kotimaisella kokoonpanolla – mikä itsessään on poikkeus. Räty on joukkueen tärkein pelinjohtaja ja henkinen keskipiste.
Ikä: 19
Pituus: 183 cm
Seura: Puijo Wolley
Tavoite: Ranskan liiga ja maajoukkueen avainrooli
Tulevaisuus näyttää kirkkaalta
Liina Räty on osoittanut, ettei arastele paineita. Hän on noussut hetkessä liigapelaajaksi, saanut maajoukkuedebyyttinsä ja johtaa nyt mestarijoukkuetta. Kauden käynnistyessä yksi asia on varmaa: katseet kohdistuvat Kuopioon, ja siihen miten Räty kirjoittaa seuraavan luvun tarinaansa.
Suomalaisurheilun eettinen kriisi raportti paljastaa kilpailumanipulaation uhan ja Suekin roolin epäselvyydet
Suomalainen urheilu on aina halunnut uskoa itseensä – siihen, että kentillä, halleissa ja radoilla pelataan reilusti ja niin kuin pitääkin. Mutta tuore raportti kertoo toisenlaista tarinaa: kulisseissa kuohuu, ja rehellisyyden maine ei enää ole niin itsestäänselvyys kuin ennen.
Valtion liikuntaneuvoston tilaama arviointi nostaa esiin huolenaiheita, jotka saattavat tuntua kaukaisilta, mutta joilla voi olla valtava vaikutus siihen, millaista urheilua Suomessa tulevaisuudessa nähdään. Raportin toteutti konsulttiyhtiö 4Front Oy neljän asiantuntijan voimin, ja sen tulokset ovat ristiriitaisia.
Hyvä uutinen: Suomi saa kiitosta siitä, että eettiset asiat on koottu yhden organisaation, Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suekin), alle. Huono uutinen: tämä kokonaisuus näyttäytyy urheilijoille, seuroille ja valmentajille hämmentävän sekavana.
Kilpailuja manipuloidaan – ja Suomi on haavoittuvainen
Yksi selvimmistä viesteistä on, että kilpailumanipulaatio on nousussa. Kyse ei ole vain kaukaisista tarinoista Itä-Euroopan vedonlyöntimarkkinoilta, vaan ongelmasta, joka on hivuttautumassa myös Suomeen.
Erityisesti siirtymä kohti uutta rahapelijärjestelmää herättää pelkoa: jos pelaamista ei valvota riittävästi, ovenraosta voi tulla sisään paljon epäilyttävää toimintaa. Raportti huomauttaa, että meiltä puuttuu jopa peruslegopalikka – lainsäädännöstä ei löydy käsitettä urheilupetos. Ilman sitä poliisin ja syyttäjien mahdollisuudet puuttua epäselviin tilanteisiin jäävät kapeiksi. Monessa muussa Euroopan maassa pelinsäännöt tähän on jo kirjattu selkeästi rikoslakiin.
Antidoping edellä, mutta maailma muuttuu
Suekin painopiste ja suurin osa sen resursseista on perinteisesti ollut dopingvastaisessa työssä, ja siinä Suomi on ollut kansainvälisten mittapuiden mukaan esimerkillinen. Mutta doping ei enää ole ainoa haaste.
Kentällä kohdataan yhä enemmän myös muita ongelmia: katsomoturvallisuudesta kilpailujen rehellisyyteen ja kenties vaikeimmin määriteltävään synkkään alueeseen – eettisten sääntöjen rikkomuksiin.
Raportti kertoo, että moni urheilija ei tiedä, mikä on vakava rikkomus ja mikä ei. Eikä aina ole selvää, pitäisikö hänen soittaa poliisille, lajiliitolle vai Suekille. Tämä epätietoisuus johtaa siihen, että monet yhteydenotot eivät edes etene käsittelyyn. Seuroille ja urheilijoille jää tunne, että heidän huolensa jäävät pöydän kulmalle pölyttymään.
Tämä kuuluu kenelle?
Ehkä koko raportin punainen lanka on epäselvyys. Kuka vastaa mistäkin? Jos ongelma ei kuulu lajiliitolle, onko se viranomaisten asia vai Suekin tontilla? Ja jos mitään ei tapahdu, riskinä on, että vakavatkin tapaukset jäävät käsittelemättä – tai ainakin viivästyvät niin, että vahinko ehtii levitä.
Asiantuntijoiden resepti on selkeämpi työnjako: Suekille vastuulle nimenomaan keskivaikeiden ja vakavien rikkomusten tutkinta, ja kevyemmät tapaukset takaisin lajiliittoihin. Näin kaikki tietäisivät heti, mihin ottaa yhteyttä.
Raportin viesti: hyvä pohja, mutta kiireellisiä muutoksia
Lopputulema ei ole synkkä, mutta varoittava. Suomalaisen urheilun eettinen selkäranka on edelleen olemassa ja toimii, mutta paine kasvaa. Jos siihen ei reagoida, riskinä on, että halkeamat syvenevät.
Raportti listaa neljä kiireellistä tarvetta:
Lisätä lainsäädäntöön urheilupetoksen käsite, jotta viranomaiset voivat puuttua kilpailujen vääristelyyn kunnolla.
Vahvistaa valvontaa, etenkin kun rahapelijärjestelmä uudistuu.
Selkeyttää Suekin roolia ja resursseja, jotta antidoping ei syö kaikkea huomiota muilta eettisiltä kysymyksiltä.
Panostaa tiedotukseen ja koulutukseen, jotta urheilijat ja seurat tietävät, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa.
Miksi tällä on väliä?
Suomalaisen urheilun brändi maailmalla on aina ollut puhtaus ja luotettavuus. Mutta sellaiset maineet voivat särkyä yllättävän nopeasti. Yksi isosti uutisoitu manipulaatiotapaus tai jatkuvat epäselvyydet voivat horjuttaa koko järjestelmän uskottavuutta.
Samalla raportti tarjoaa myös mahdollisuuden. Jos Suomi pystyy rakentamaan mallin, jossa antidopingtyö pysyy vahvana, mutta rinnalle nousee yhtä vahva järjestelmällinen ote muihin eettisiin haasteisiin, me voimme jälleen olla suunnannäyttäjä. Ei vain puhtaan urheilun, vaan kokonaisvaltaisen reilun pelin maana.
Loppusanat
Raportti toimii kuin herätyskello. Urheilua ei enää voi tarkastella vain kentän tapahtumina tai tulostauluina – reilu peli täytyy varmistaa myös kulissien takana. Nyt ratkaistaan, millaista urheilua Suomessa pelataan tulevaisuudessa.
Onko Suekin siis syytä ottaa voimakkaampi ote kilpailumanipulaation torjunnasta, vai pitäisikö sen pysyä ensisijaisesti dopingvalvojana?
Haluaisitko, että ehdotan lisäksi napakampaa otsikkoa ja alaotsikkoa, jos tekstiä ajatellaan julkaistavaksi lehden kansijuttuna?
HIFK kriisissä – Petteri Lindbohmin pitkä poissaolo syöksee joukkueen ahtaalle Liigassa
Helsingin IFK:n alkukausi on ollut kaikkea muuta kuin toiveikas. Ja juuri, kun joukkue kaipasi eniten tasapainoa, tuli kylmä uutinen: puolustuksen tukipilari Petteri Lindbohm joutuu sivuun kuukausiksi. Loukkaantumisen myötä hänet nähdään kaukalossa aikaisintaan helmikuussa – hetkenä, jolloin playoff-taistelut käyvät kuumimmillaan.
Puolustaja, jonka arvo näkyy poissa ollessa
29-vuotias Lindbohm on rutinoitunut puolustaja, jonka meriitteihin kuuluvat mm. MM-kulta 2019 ja olympiakulta Pekingissä. Hän ei ole pisteiden valossa profiloitunut pelaaja, mutta hänen rauhallinen pelintekonsa ja varmuutensa tekevät hänestä korvaamattoman. Nyt, kun tuo turva puuttuu, joukkueen epävarmuus korostuu entisestään.
Poissaolojen painolasti
HIFK:n tilanne on synkkä jo ilman Lindbohmin loukkaantumistakin. Vain kolme pistettä viidestä ottelusta ja paikka sarjan hännillä kertovat karua kieltä. Lisäksi 11 pelaajaa on sivussa erilaisten vammojen tai sairauksien vuoksi, joukossa myös isoja nimiä kuten Iiro Pakarinen. Käytännössä HIFK taistelee vajaamiehistöllä illasta toiseen.
Kuka astuu esiin?
Lindbohmin poissaolo avaa ovia nuorille puolustajille. Nimet kuten Otto Latvala ja Juuso Vainio voivat nyt saada odottamattoman suuren roolin. Kysymys kuuluu: pystyvätkö he paikkaamaan aukkoa, vai joutuuko seura kääntämään katseensa siirtomarkkinoille? Lokakuun ja marraskuun vaihteessa pelaajaliikenne on perinteisesti aktiivista, ja helsinkiläisyleisön odotukset vain vahvistavat painetta.
Lindbohm johtaa myös sivusta
Vaikka loukkaantuminen on iso takaisku, Lindbohm on pysynyt henkisesti vahvana. Hän on kertonut, että joukkueen ja läheisten tuki on ollut ratkaisevaa. Tämä alleviivaa hänen rooliaan: hän ei ole vain kentän johtaja, vaan myös pukukopin selkäranka.
Kevättä kohti – toivo elää
Helmikuussa nähtävä paluu voisi olla HIFK:n kauden käännekohta – jos joukkue onnistuu pitämään pudotuspelimahdollisuudet hengissä siihen asti. Toisaalta vaarana on, että kausi ehtii valua käsistä ennen kuin Lindbohm ehtii takaisin jäälle.
Tiivistetysti
Petteri Lindbohm sivussa helmikuuhun asti leikkauksen jälkeen.
HIFK:lta poissa samaan aikaan peräti 11 pelaajaa.
Alkukausi: vain 3 pistettä viidestä pelistä, joukkue Liigan jumbona.
Lindbohmin poissaolo näkyy puolustuksessa ja johtajuudessa.
Helmikuun paluu voi pelastaa kauden – tai olla jo liian myöhäistä.
HIFK:n edessä on kriittinen jakso. Kyse on siitä, pysyykö joukkue mukana playoff-taistossa helmikuuhun asti, vai onko suurten odotusten kausi mennyttä jo ennen kevättä.
FC Inter Turku miljoonasiirto järisytti mestaruustaistelua voiko joukkue nousta huipulle ilman Axel Kouamea
Turussa tuuli ei aina tarkoita vain jokirannan koleaa viimaa. Joskus se osuu myös stadionille – siihen hetkeen, kun joukkueen tarina muuttuu. FC Interin kausi on ollut kuin vuoristorata: pohjalta takaisin huipulle, yllättäviin käänteisiin ja rohkeisiin ratkaisuihin. Yksi niistä oli miljoonasiirto, jota ilman kauden loppu olisi näyttänyt hyvin erilaiselta.
Nousu pohjamudasta takaisin huipulle
Viime kauden surkea esitys jätti turkulaiset murtuneiksi. Kyyneliä, pettymyksiä ja epäuskoa – sellainen oli Interin syksy. Nyt kaikki näyttää toisin. Vesa Vasaran tultua ohjaksiin joukkue sai takaisin identiteettinsä. Pelaaminen on rohkeampaa, puolustus kestävämpi, ja ottelusta toiseen on nähty kipinää, jota torikansa on kaivannut.
Axel Kouame – pelaaja, joka muutti kaiken
Kun puhutaan Kouamesta, puhutaan paljon enemmästä kuin maaleista. Hän antoi joukkueelle aseet murtaa puolustuslinjat tavalla, jota Suomessa harvoin nähdään. Seitsemän maalisyöttöä, jatkuvia spurttauksia, voimakas läsnäolo. Hän pakotti vastustajan sopeutumaan ja muutti koko ottelun dynamiikkaa.
Myynnin taloudellinen järki oli kiistaton. Miljoona euroa suomalaisessa jalkapallossa on harvinainen näky. Mutta samalla Inter riisui itseltään ehkä sen kirkkaimman terän. Jäljelle jäi kysymys: kumpi painaa enemmän, raha vai mahdollinen mestaruus?
Timo Furuholmin kylmät väreet
Kun Timo Furuholm muistelee vuotta 2008, hänen äänessään on lämpöä ja kunnioitusta. Se oli hetki, jolloin Interin värit hehkuivat kirkkaammin kuin koskaan. Hänen mukaansa tämän kauden menestys olisi enemmän kuin yksi pokaali – se olisi kunnianosoitus Håkansin perheen pitkäjänteiselle sitoutumiselle ja turkulaisen jalkapallon peruselementeille.
Voiko Inter pärjätä ilman Kouamea?
Kysymys leijuu jokaisen ottelun yllä – ja siihen ei ole vielä selkeää vastausta.
Kouame toi merkittävää hyökkäysvoimaa ja teki asioita, joita muut eivät pystyneet.
Vasara on kuitenkin rakentanut joukkueesta kollektiivin, joka pystyy kantamaan isojakin painolasteja.
Syvyys riittää, mutta yksittäinen ratkaisuvoima on nyt vähäisempi.
Loppusuora – marginaalien peliä
Yhdeksän ottelua. Vastassa ovat tutut kilpailijat, kuten HJK ja Ilves. Interin mestaruushaaveet voivat vahvistua tai romahtaa vain yhdessä ottelussa. On helppo kuvitella se hetki, johon kaikki tiivistyy: 0–0-tulos, lisäaika, yleisö odottaa sankaria. Ennen se oli Kouame. Nyt jonkun muun on astuttava esiin.
Yhteenveto
FC Inter kulki pettymyksistä takaisin mestaruustaisteluun.
Miljoonasiirto vei tähtipelaaja Axel Kouamen, mutta toi seuralle vakautta taloudellisesti.
Pelaajiston roolit ja kollektiivisuus ovat nyt avainasemassa.
Timo Furuholm muistuttaa historiasta ja siitä, kuinka paljon mestaruus merkitsisi koko kaupungille.
Lopulta kysymys on yksinkertainen, mutta samalla dramaattinen: ratkaiseeko Kouamen poissaolo lopputuloksen – vai nouseeko esiin uusi nimi, joka juhlistaa mestaruutta Turun ylpeänä iltana?
Ousmane Dembélé ja Aitana Bonmatí loistivat Ballon d’Or gaalassa – kaikki voittajat ja illan kohokohdat
Sunnuntai-iltana Pariisin kirkkaat valot tarjosivat näyttämön illalle, jota jalkapallomaailma odottaa vuosi toisensa jälkeen. Ballon d’Or -gaala kokosi yhteen legendat, tähdet ja tulevaisuuden lupaukset. Ja vaikka gaalassa nähtiin monia suuria hetkiä, illan keskiössä olivat kaksi nimeä: Ousmane Dembélé ja Aitana Bonmatí.
Dembélén tähtihetki
Monen mielessä Dembélé on ollut lahjakkuus, joka ei koskaan täysin lunastanut lupaustaan. Nyt tarina muuttui. 28-vuotias hyökkääjä johdatti Paris Saint-Germainin Ranskan mestaruuteen ja ennen kaikkea seuran historian ensimmäiseen Mestarien liigan voittoon. Häikäisevä kausi tuotti 35 maalia 53 ottelussa ja nosti hänet lopulta maailman parhaaksi.
Äänestyksessä Dembélé kukisti täpärästi Barcelonan lupauksen Lamine Yamalin, jolle myönnettiin vuoden nuoren pelaajan palkinto. Kolmannelle sijalle sijoittui PSG:n portugalilaismaestro Vitinha. Voitto ei ollut vain kunnianosoitus kaudelle, vaan merkitsi myös vihdoin täyttynyttä lupauksen tarinaa.
Bonmatín aikakausi
Jos Dembélén Ballon d’Or tuntui nousukiidolta, Bonmatín palkinto oli todiste jatkuvasta ylivoimasta. 27-vuotias Barcelonan keskikenttäpelaaja voitti palkinnon jo kolmatta kertaa peräkkäin. Tämä nostaa hänet samaan harvinaiseen kerhoon Lionel Messin ja Michel Platinin kanssa.
Bonmatí jätti taakseen maajoukkuekaverinsa Mariona Caldenteyn ja Englannin hyökkääjätähden Alessia Russon. EM-finaalissa hän näytti jälleen, miksi hän on joukkueensa selkäranka: rytmitti peliä, loi paikkoja ja taisteli loppuun asti. Kolmas perättäinen voitto tekee hänestä jo nyt yhden historian merkittävimmistä keskikenttäpelaajista – ja tie voi jatkua vielä pidemmälle.
Gaalan muut huiput
Ballon d’Or -ilta oli paljon muutakin kuin kaksi pääpalkintoa. Useat nimet nousivat valokeilaan:
Vuoden nuoret: Lamine Yamal ja Vicky Lopez (molemmat FC Barcelona)
Vuoden maalivahdit (Yashin-palkinto): Gianluigi Donnarumma ja Hannah Hampton
Paras maalintekijä (Müller-palkinto): Viktor Gyökeres ja Ewa Pajor
Vuoden seurajoukkueet: PSG:n miehet ja Arsenalin naiset
Vuoden valmentajat (Cruyff-palkinto): Luis Enrique ja Sarina Wiegman
Perinne jatkuu – uudet luvut kirjoitetaan
Ballon d’Or on palkinnut maailman parhaita pelaajia jo vuodesta 1956. Lionel Messi hallitsee edelleen historiaa kahdeksalla voitollaan, ja naisten sarjassa, joka käynnistyi vuonna 2018, Bonmatí on nousemassa oman aikakautensa symboliksi.
Mitä seuraavaksi?
Gaala jätti jälkeensä kaksi tarinaa. Toisessa Dembélé astui vihdoin varjoista ja otti paikkansa maailman huipulla. Toisessa Bonmatí vahvisti valtakautensa, joka uhkaa jatkua vielä vuosia. Nyt kysytään: onko Dembélé valmis aloittamaan uuden PSG:n aikakauden, ja pystyykö Bonmatí venyttämään voittoputkensa neljään peräkkäiseen Ballon d’Or -palkintoon?
Vastaukset saadaan vasta tulevilla kausilla. Mutta jos Pariisin ilta jotain osoitti, se oli tämä: maailman jalkapallo on jälleen astumassa uuteen, jännittävään lukuun.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivustollamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.