Thierry Neuville jatkaa Hyundain tähtikuljettajana – mitä rallin maailmanmestari tavoittelee kaudella 2025

Kun puhutaan rallista, Thierry Neuvillen nimi nousee lähes aina esiin. Belgiasta kotoisin oleva 37-vuotias kuljettaja ei ole vain yksi sarjan kokeneimmista nimistä – hän on myös Hyundai Motorsportin sydän ja sielu. Ja nyt varmistui, että tämä pitkä ja uskollinen yhteistyö jatkuu ainakin vuoden 2025 kauden ajan.

Neuville itse teki asian selväksi: hänellä oli optio jatkoon jo taskussaan, ja kun Hyundai ilmoitti sitoutuvansa pysymään mukana rallin MM-sarjassa ensi vuonnakin, päätös oli helppo. ”Olen ollut mukana projektissa alusta asti, joten minulle ei ollut epäilystäkään siitä, että jatkan,” hän totesi belgialaisille toimittajille.

Suuri mestaruus vihdoin

Vuosi 2024 jää joka tapauksessa historian kirjoihin: silloin Neuvillestä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen belgialainen rallin maailmanmestari. Tätä oli odotettu pitkään, sillä vuosien mittaan hän jäi useaan otteeseen niukasti hopealle – aina niin lähellä, mutta ei koskaan aivan perillä. Lopulta viime kausi toi sen puuttuvan palan, joka nosti hänet lajin legendojen joukkoon.

Vuosi 2025 tulee olemaan jo hänen kahdestoista peräkkäinen kautensa Hyundailla. Nykyisessä moottoriurheilumaailmassa se on merkittävä osoitus lojaalisuudesta sekä syvästä luottamuksesta hänen ja tiimin välillä.

Mutta mestaruuden jälkeen – alamäkiäkin

Tällä kaudella tahti ei ole ollut yhtä vakuuttava. Neuville on pisteissä vasta viidentenä, ja eroa kärkikuski Elfyn Evansiin on kertynyt jo 51 pistettä. Auto on väläyttänyt potentiaalia tietyillä alustoilla, mutta tekniset ongelmat ja pienet virheet ovat syöneet arvokkaita pisteitä.

Miksi Neuville pysyy Hyundain ratissa?

Moni voisi kysyä, miksi hän ei harkitse siirtoa muualle – mutta syyt uskollisuuteen ovat selkeät:

• Hän on ollut Hyundain keulakuva vuodesta 2014, ja koko ohjelma rakentuu hänen ympärilleen.
• Toyotalla tulevaisuutta rakennetaan pitkälti Kalle Rovanperän varaan, kun taas M-Sport Fordin resurssit eivät riitä mestaruustaistoon.
• Hän haluaa lisää – mestaruuden uusiminen olisi hänen henkilökohtainen kruununsa, ja Hyundaille se merkitsisi pitkään kaivattua merkkimestaruutta.

Ensi vuosi näyttää paljon

Kaudesta 2025 tulee Neuvillen uran kannalta ratkaiseva. Hän haluaa osoittaa, ettei mestaruus ollut vain yksittäinen onnistuminen, vaan alku jollekin suuremmalle. Hyundai puolestaan on tilanteessa, jossa Toyotan etumatkaa on pakko kuroa kiinni. Ja kilpailu käy kovemmaksi – Evans jatkaa vahvassa vauhdissa ja Rovanperän ura on vasta nousukiidossa.

Mitä jäi käteen?

Thierry Neuvillen jatko Hyundailla ei yllättänyt ketään, mutta se kertoo paljon: kyse ei ole pelkästään sopimuksesta, vaan luottamuksesta, uskollisuudesta ja yhteisestä kunnianhimosta. Iso kysymys onkin, pystyykö Hyundai rakentamaan auton, jolla belgialainen mestari voi toistaa tempun ja haastaa Toyotan ylivoiman?

Yksi asia on varmaa – kun rallikausi 2025 starttaa, Neuville ja Hyundai jatkavat rinnakkain, ja koko lajirintama odottaa, mitä tarinassa seuraavaksi tapahtuu.

Lizbeth Ovallen ennätyssiirto Orlando Prideen mullistaa naisten jalkapallon ja näyttää tien uudelle aikakaudelle

Naisten jalkapallo elää parhaillaan murroskautta. Siirtomarkkinat, jotka vielä muutama vuosi sitten pyörivät aivan eri mittakaavassa kuin miesten puolella, tekevät nyt historiaa yhä uudelleen – tällä kertaa meksikolaisen tähtihyökkääjän Lizbeth Ovallen ansiosta.

Vasta 25-vuotias Ovalle teki jätti-siirron Yhdysvaltoihin, kun hän vaihtoi Tigresin kulttikannattajien rakastaman keltamustan paidan hallitsevaan NWSL-mestari Orlando Prideen. Siirtohinta? Huimat 1,29 miljoonaa euroa. Se on maailmanennätys naisten jalkapallossa – jälleen kerran.

Edellinen ennätys ehti elää vain reilun kuukauden: silloin Arsenal nappasi Kanadan Olivia Smithin Liverpoolista noin 1,15 miljoonalla.

Orlando halusi Ovallen riveihinsä kahden vuoden sopimuksella ja mahdollisuudella jatkaa vielä kolmaskin kausi. Ihan pelkästään täytteeksi häntä ei hankittu. Hänet tuotiin Floridaan ratkomaan pelejä – ja puolustamaan mestaruutta.

Tigresin sankarista kansainväliseksi nimeksi

Ovalle ei ole kuka tahansa pelaaja. Meksikossa hänen nimensä on synonyymi menestykselle. Tigresissä hänestä ehti vuosien varrella tulla seuraikoni: kuusi mestaruutta, 136 maalia ja yli 290 ottelua. Hän on seuran kaikkien aikojen paras maalintekijä – ja todellinen sankari.

Kun hän puhui siirrostaan Orlandoon, sävy oli selkeä: hän ei tule paikalle vain maisemia katselemaan. Hänen tavoitteensa on voittaa, jättää jälki ja rakentaa uusi luku Yhdysvaltojen huippusarjassa.

Miksi tämä on iso juttu koko lajille?

Naisten jalkapallon rahavirrat ovat kasvaneet silmissä. Vielä vuoteen 2022 mennessä yksikään naispelaaja ei ollut maksanut enemmän kuin miljoona euroa. Nyt tuo raja on rikottu useaan otteeseen lyhyessä ajassa.

Mistä tämä johtuu?

• TV-sopimukset ja sponsorirahat ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Maailmanmestaruuskisat keräävät valtavia yleisömääriä ruudun ääreen.
• Euroopan jättiseurat, kuten Barcelona, Lyon ja Chelsea, maksavat isoja summia pelaajista, mikä nostaa koko markkinan arvoa.
• Yhdysvalloissa NWSL haluaa olla maailman ykkössarja – ja Ovallen siirto on selvä viesti heidän kunnianhimostaan.

Tämä ei ole pelkkä ennätyslistojen koristelu – se on merkki suunnanmuutoksesta. Markkina kasvaa, pelaajien arvo nousee, ja uudet investoinnit houkuttelevat lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia nuorille pelaajille, jotka haaveilevat ammattilaisurasta.

Tulevaisuuden viesti

On helppo nähdä, että Ovallen siirto ei ole vain yhden pelaajan tarina. Se on lupaus siitä, mihin suuntaan laji on matkalla. Palkat kasvavat, siirtosummat nousevat ja kilpailu kovenee. Sen, mikä vielä hetki sitten tuntui kaukaiselta haaveelta, voimme nyt nähdä konkretisoituvan: naisten jalkapallo rakentaa omaa jättiliigamaailmaansa.

Lopuksi

Kun Lizbeth Ovalle astuu Orlando Priden paidassa kentälle ensimmäistä kertaa, kyse ei ole vain yhdestä pelaajasta tai yhdestä seurasta. Kyse on koko lajista, joka ottaa seuraavan suuren askeleensa juuri nyt.

Tämä hetki on enemmän kuin ennätyksiä ja siirtosummia. Se on kertomus siitä, kuinka naisten jalkapallo kääntää katseet itseensä – rohkeana, kunnianhimoisena ja historiallisena. Ja mikä parasta: tämä tarina on vasta alussa.

Jalkapallon seuraava suuri luku kirjoitetaan tänään, kentällä ja sen ulkopuolella. Oletko valmis näkemään, mitä tulee seuraavaksi?

Fábio teki historiaa – brasilialaismaalivahti rikkoi maailmanennätyksen ottelumäärissä ja jatkaa yhä huipulla

Jos joku olisi sanonut vuonna 1997, että 19-vuotiaasta Fábiosta tulisi vielä jalkapalloilija, joka pelaa enemmän otteluita kuin kukaan muu ennen häntä, harva olisi uskonut. Mutta tänä keväänä Brasiliassa tuo tarina muuttui todeksi. Nyt 44-vuotias Fluminense-maalivahti on kirjoittanut nimensä pysyvästi jalkapallon historiaan: hän on pelannut 1 391 kilpailullista ottelua, enemmän kuin kukaan toinen pelaaja kautta aikojen.

Ennätys syntyi, kun Fluminense kaatoi kolumbialaisen América de Calin Etelä-Amerikan seurajoukkuekilpailussa. Siinä hetkessä ei pelattu vain jalkapalloa – siinä nähtiin todistus pitkästä urasta, kestävyydestä ja ammattilaisen poikkeuksellisesta kurinalaisuudesta.

Lähes kolmen vuosikymmenen matka

Fábio asteli pääsarjakentille ensimmäisen kerran 19-vuotiaana, vuonna 1997, pienen Uniao Bandeiranten maalitolppien väliin. Samaan aikaan Englannissa legendaarinen Peter Shilton – mies, jota pidettiin pitkän uran symbolina – oli juuri päättämässä omaa taivaltaan.

• Uniao Bandeirante: 30 ottelua
• Vasco da Gama: 150 ottelua
• Cruzeiro: 976 ottelua
• Fluminense: 235 ottelua (ennätysmatsin hetkellä)

Takana on siis lähes 30 vuotta torjuntoja, satoja joukkuetovereita, valmentajia ja lukemattomia otteluiltoja. Erityisesti Cruzeirossa hän ehti pelata lähes tuhannen pelin ja nousta seuran todelliseksi ikoniksi.

Shiltonin varjo ja sen murtaminen

Ennen tätä viikkoa Fábio jakoi historian eniten pelanneen pelaajan tittelin Shiltonin kanssa. Brittiläislegendan ottelumäärä vaihtelee lähteestä riippuen – joko 1 387 tai 1 390 ottelua – mutta Guinnessin ennätysten kirja vahvisti jälkimmäisen. Nyt se on historiaa.

Vaikka Fifa tai Etelä-Amerikan jalkapalloliitto eivät ole vielä virallisesti vahvistaneet saavutusta, kotimaassa Fábio nähdään jo kiistattomana ennätysmiehenä.

Mestari, joka ei pysähdy

Fábion arkea kuvastaa ennen kaikkea kurinalaisuus. Fluminensen päävalmentaja Renato Gaúcho tiivisti asian osuvasti: *“Kukaan ei pelaa näin montaa ottelua ilman äärimmäistä huolenpitoa ja rautaista kuria.”*

Vaikka maalivahdin rooli eroaa kenttäpelaajista, psyykkiset ja fyysiset vaatimukset ovat edelleen valtavat. Fábio on edelleen Fluminensen ykköstorjuja ja on pelannut yli 200 ottelua seurassa, myös kansainvälisiä jättiläisiä vastaan.

Miksi tämä ennätys on erityinen?

Nykyisessä jalkapallossa pelitahti on armoton. Vain harva pelaaja pystyy venyttämään uraansa yli 25 vuoden huipputasolle. Tilannetta voi verrata maratoniin, jossa useimmat uupuvat puolimatkassa – mutta yksi jatkaa sinnikkäästi maaliin.

Tämän vuoksi ennätys tuntuu lähes saavuttamattomalta. On vaikea kuvitella, että yksikään nykyinen nuori lupaus kykenisi samaan.

Eikä vielä kaikki

Ehkä yllättävintä on, ettei Fábio puhu vielä lopettamisesta. Hän jatkaa Fluminensen maalilla tärkeässä roolissa. 44-vuotiaana hänestä on tullut elävä todiste siitä, että ikä ei ole este, jos intohimo ja kurinalaisuus pysyvät vahvoina.

Shiltonin lähes 40 vuotta kestänyt ennätysherruus on ohi. Ja jos Fábio jatkaa samaan tahtiin, hänen lukemansa kasvaa entisestään – tehden hänestä yhä vaikeammin tavoitettavan legendan.

Tiivistettynä

• Fábio on pelannut 1 391 uransa kilpailullista ottelua.
• Ura alkoi vuonna 1997 ja jatkuu yhä Fluminensessa.
• Peter Shiltonin legendaarinen ennätys on nyt rikottu.
• Tätä saavutusta pidetään yhtenä vaikeimmin rikottavista ennätyksistä jalkapallossa.

Mitä sinä ajattelet – voiko joku vielä joskus rikkoa tämän saavutuksen, vai onko Fábion paikka historian kirjoissa jo sinetöity lopullisesti?

SaiPan huikea nousu SM‑hopeasta talousvoittoon – Lappeenrannan kiekkoylpeyden uusi aikakausi

Jos joku kaipaa esimerkkiä siitä, miten urheilullinen menestys voi kääntää seuran elämän ympäri, kannattaa katsoa Lappeenrantaan. SaiPa, joukkue joka on tottunut taapertamaan Liigan varjoissa ja usein myös talousahdingossa, löysi viime kaudella uuden vaihteen. Se päättyi hopeisiin mitalleihin – ja mikä tärkeintä, myös tilinpäätökseen, jota on Kisapuistossa odotettu vuosia.

Miljoonatappioista voitolliseksi – yhdessä kaudessa

Vielä vuosi sitten tilanne oli synkkä. SaiPan kirjanpito näytti yli 1,2 miljoonan euron liiketappiota ja liikevaihto jäi 4,8 miljoonaan euroon. Seura eli veitsen terällä. Nyt tahti on toinen: Liiga-SaiPa Oy:n uusin tilinpäätös kertoo liikevaihdon nousseen yli 8,1 miljoonaan ja tuloksen painuneen kirkkaasti plussalle, 668 000 euron edestä. Hyppäys tuntuu melkein epätodelliselta.

”Onhan tämä iso asia meille. Vaikeiden kausien jälkeen saatiin sekä urheilullisesti että taloudellisesti aivan loistava vuosi,” toimitusjohtaja Jani Valkeapää kuvailee.

Yleisö, fanit ja hopeinen kevät

SaiPan salaisuus piili tietenkin siinä, mitä tapahtui jäällä. Joukkue eteni keväällä hurmoksessaan aina SM-hopealle asti. Kisapuistossa pelit vetivät väkeä, fanituotteet tekivät kauppansa ja koko Lappeenranta sykki kiekkobuumin tahdissa. Se näkyi nopeasti myös kassassa.

Mutta SaiPan toimistolla ollaan tarkkana – yksittäinen menestyskausi ei saa olla vuoristorataa, jossa huiput vaihtuvat pohjakosketuksiin. Nyt tavoitteena on rakentaa pohja, joka kestää myös arkea.

Konsertteja ja kassavirtaa

Siksi Lappeenrannassa panostetaan myös muuhun kuin vain peli-iltoihin. SaiPa on alkanut kasvattaa tapahtuma- ja ravintolatoimintaansa. Iso hitti oli esimerkiksi kesällä järjestetty J. Karjalaisen konsertti Linnoituksessa, joka myytiin loppuun. Se toi paitsi tuloja, myös muistutti, että SaiPa voi olla enemmän kuin vain jääkiekkojoukkue – se voi olla koko kaupungin tapahtumakone.

Katsojat tekevät tuloksen

Ensi kaudelle seuran virallinen tavoite on nollatulos. Se ei ehkä kuulosta villiltä, mutta Valkeapää myöntää sen olevan kunnianhimoinen: se vaatii keskimäärin 3 500 katsojaa kotiotteluun ja vähintään kelpo tulosta kevään pudotuspeleissä. Hyvää vauhtia ollaan jo liikkeellä – 2 000 kausikortin raja on rikkoutumassa ennen kauden alkua.

Pelaajabudjetti pysyy maltillisena

Yllättävää kyllä, SaiPa ei aio nostaa pelaajabudjettiaan, vaikka tilillä olisi nyt enemmän liikkumavaraa. Seura jatkaa kahden miljoonan euron pelaajabudjetilla, joka on Liigan pienintä keskikastia. Suurseurat, kuten HIFK ja Tappara, pyörittävät huomattavasti suuremmilla rahoilla. Lappeenrannassa luotetaan sen sijaan pitkäjänteiseen rakentamiseen, nuoriin lupauksiin ja tarkkaan harkittuihin hankintoihin. Kulttuuri ennen pikavippejä.

Mitä seuraavaksi?

SaiPa lähtee uuteen kauteen erilaisesta lähtöasetelmasta kuin vuosiin: talous on raiteillaan, fanit innostuneita ja koko organisaatio uskoo nousujohteiseen tarinaan. SM-hopea oli ihme, mutta todellinen testi on vasta edessä – pystyykö pieni seura pitämään uskollisen yleisönsä liikkeellä ja kapuamaan pudotuspeleissä ensi keväänäkin?

Lappeenrannassa tiedetään nyt hyvin, että urheilu ja raha kulkevat tiiviisti käsikädessä. Tällä kertaa molemmat näyttävät kulkevan samaan suuntaan.

Pähkinänkuoressa:

• Vuosi sitten 1,2 miljoonan tappio, nyt 668 000 voittoa
• Liikevaihto kasvoi 4,8 miljoonasta yli 8,1 miljoonaan
• SM-hopea sytytti yleisön ja kasvatti tuloja
• Ensi kaudella tavoitteena nollatulos ja 3 500 katsojan keskiarvo
• Pelaajabudjetti pidetään kahdessa miljoonassa

Mitä luulet – pystyykö SaiPa toistamaan yllätyksensä ja pitämään katsomot täynnä, vai odottaako edessä taas arjen kylmä todellisuus?

Cincinnati tenniksen finaali päättyi Sinnerin keskeytykseen – Alcaraz vahvisti asemansa ennen US Openia

Tässä on tiivistetty, uutisluonteinen versio artikkelista:

Sinnerin keskeytys ratkaisi Cincinnatin finaalin

Cincinnatin miesten finaali jäi lyhyeksi, kun maailmanlistan ykkönen Jannik Sinner joutui keskeyttämään sairauden vuoksi heti avauserässä. Carlos Alcaraz vei turnausvoiton, mutta jännittävältä odotettu huippukohtaaminen jäi näkemättä.

Sairaus vei voimat

Sinner kertoi olleensa huonossa kunnossa edellisestä päivästä saakka eikä pystynyt jatkamaan ottelua. Ajankohta oli hankala, sillä Cincinnati on tärkeä kenraaliharjoitus ennen US Openia.

Alcaraz vahvisti asemiaan

Vaikka mestaruus ratkesi poikkeuksellisella tavalla, Alcarazin koko turnauksen vahva tekeminen osoitti, että hän on iskussa juuri ennen kauden viimeistä Grand Slamia.

Kohti New Yorkia

• Sinnerin pelikunto ennen US Openia on suuri kysymysmerkki.
• Alcaraz lähtee turnaukseen vahvalla itseluottamuksella.
• Novak Djokovic pysyy kolmantena isona mestarikandidaattina.

New Yorkissa toivotaan lopulta sitä, mikä jäi Cincinnatissa puuttumaan: todellista Alcaraz–Sinner-taistelua.

Haluatko, että teen tästä vielä yhden lauseen mittaisen version esimerkiksi some-julkaisua varten?

Neil Robertson yllätti Ronnie O’Sullivanin Saudi Masters -finaalissa huikealla trillerillä ja nousi takaisin snookerin huipulle

In Saudi Arabia, under the dazzling lights and pressure-filled atmosphere of the Masters final, Neil Robertson reminded the snooker world that his brilliance still shines. The Australian edged past Ronnie O’Sullivan, the sport’s most iconic figure, in a breathtaking 10–9 epic that had every twist and turn a fan could dream of. Drama, near-impossible comebacks, and an edge-of-your-seat decider made it a final destined for the history books.

“Bigger Than a World Title”

For Robertson, now 43, this wasn’t just another trophy to add to his cabinet. After the match, he boldly declared the victory even sweeter than his 2010 World Championship triumph — a statement that reveals just how much this night meant to him. For years, questions lingered whether he could still topple giants like O’Sullivan on the sport’s grandest stages. This time, his snooker did the talking.

The win delivered a staggering £500,000 payday and vaulted him back into the world’s top three. Just months ago, he was battling a slide into the mid-20s of the rankings — evidence of how significant this resurgence is.

A Final of Pure Theatre

The narrative seemed clear early: Robertson stormed ahead 7–2, playing with freedom and authority. But against O’Sullivan, no lead is safe. Frame by frame, the Rocket chipped away, his momentum snowballing until he found himself 9–8 up and within reach of yet another title.

Yet Robertson summoned composure when it mattered most. Producing a sublime 101 break in the deciding frame, he stunned the crowd and silenced doubts in one stroke. In that moment, the final became more than a trophy; it became a statement of resilience.

O’Sullivan’s Response

Defeat is rare and always stings for O’Sullivan, but his gracious response was telling. He acknowledged that Robertson had been the stronger player when it mattered. Nevertheless, he left his own mark on the tournament: in his semifinal, O’Sullivan produced a feat never seen before — two perfect 147s in the same main-draw event. At 48, he continues to redefine what longevity at the highest level looks like.

The Road Back

For Robertson, the triumph represents more than sporting skill; it reflects a rebuilt mindset. Just a year ago, he was floundering at 28th in the world, struggling with motivation. Seeking help from a sports psychologist, he rediscovered mental toughness and discipline. Slowly, he pieced his game — and confidence — back together.

“No matter how tough things get,” Robertson explained, “what matters is how you respond. Refuse to stay down.”

A Rivalry Renewed

This result injects new vigor into snooker’s landscape. O’Sullivan remains its centerpiece, but Robertson has re-inserted himself into the upper tier. Alongside Judd Trump, the trio sets up tantalizing storylines heading into the World Championship.

For Robertson, leaving Saudi Arabia means more than fortune or silverware — it’s confirmation that his journey isn’t done. There are still chapters to be written, rivalries to resume, and battles to win.

The Essentials

• Neil Robertson defeated Ronnie O’Sullivan 10–9 in the Saudi Masters final.
• Robertson once led 7–2, only to see O’Sullivan pull ahead 9–8 before clawing back with a flawless 101 break.
• He called it the greatest win of his career — surpassing even his world title.
• O’Sullivan made history with two 147 breaks in his semifinal.
• Robertson’s mental strength and discipline were pivotal in his resurgence.

If you were watching: what moment defined it for you? Robertson’s early dominance, O’Sullivan’s thunderous comeback, or the Aussie’s ice-cold decider under pressure?

Alexander Isak siirtosaagan keskellä – Newcastle kriisissä ja Liverpool valmis iskemään

Englannin Valioliiga on vasta käynnistynyt, mutta jo nyt sen suurin puheenaihe pyörii yhden pelaajan ympärillä: Alexander Isak. Newcastlen tähtihyökkääjä ei ole otsikoissa maaliensa vaan protestinsa vuoksi, ja siirtosaaga Liverpoolin kanssa on saanut koko liigan kohisemaan.

Liverpool houkutteli – Newcastle torjui

Kaksi viikkoa sitten Liverpool teki 110 miljoonan punnan tarjouksen Isakista. Monessa seurassa tällainen summa olisi saanut johdon harkitsemaan, mutta Newcastle kieltäytyi välittömästi. Seura näkee Isakin tulevaisuuden kulmakivenä, mutta pelaajan oma kanta on toinen. Sittemmin hän on kieltäytynyt pelaamasta ja näyttäytynyt epämääräisesti joukkueen harjoituksissa. Tuloksena on ollut kurja putki: kuusi ottelua ilman voittoa ja neljä viimeisintä ilman maalia.

Viime viikonlopun 0–0 Aston Villaa vastaan jätti faneille turhautumisen tunteen. Vaikka Newcastle sai lopussa numerollisen ylivoiman, hyökkäyksessä ei ollut Isakin poissaolon takia tarvittavaa terävyyttä.

Ikonit ja fanit äänessä

Seuran suurin legenda Alan Shearer sanoi suoraan televisiossa, että Isakin toiminta on väärin. Myös entinen hyökkääjä Adam Carroll jakoi saman näkemyksen: joukkue on aina tärkeämpi kuin yksittäisen pelaajan toiveet. Kannattajien reaktio oli vieläkin kiihkeämpi. Osa faneista purki turhautumisensa stadionin ulkopuolleen, ja videot hyökkäyksistä Isakia kohtaan levisivät verkossa salamavauhtia.

Howe yrittää pitää rauhan

Valmentaja Eddie Howe on pysytellyt mahdollisimman hillittynä. Hän kiitteli kannattajia, mutta myönsi, että tilanne on vakava. Hänen mukaansa joukkueella ei ole varaa ylimääräiseen draamaan, varsinkaan kauden tässä vaiheessa. Rivien välistä näkyy huoli: Isakin tilanne vie keskittymistä pois kentältä.

Mikä saa Isakin pelaamaan – vai ei enää mikään?

Viime kaudella Isak iski 23 maalia ja oli yksi liigan tehokkaimmista hyökkääjistä. Newcastle tietää, että ilman häntä hyökkäyspeli on pahasti vajaata. Samaan aikaan Isak näkee Liverpoolissa mahdollisuuden pelata pokaaleista heti, eikä vasta joskus tulevaisuudessa. Kärsivällisyys ei kuulu jalkapalloilijan pitkän uran raameihin – mutta fanien näkökulmasta loikkaus näyttää petturuudelta.

Enemmän kuin yksi siirtosaaga

Tapaus kertoo laajemmin modernin jalkapallon suunnasta. Pelaajien valta suhteessa seuroihin on kasvanut, ja käsitys uskollisuudesta on muuttunut. Samalla nähdään, miten tunteella kannattajat elävät mukana: rakkaus seuraan voi muuttua nopeasti vihaksi yksittäistä pelaajaa kohtaan.

Kentällä nähtiin muitakin tähtihetkiä

• Tottenham aloitti kauden näyttävästi, kaatamalla Burnleyn 3–0. Kaksinkertainen maalintekijä Richarlison hurmasi yleisön akrobaattisella saksipotkullaan.
• Manchester City oli armoton Wolverhamptonia vastaan ja vei 4–0-voiton. Erling Haaland osui kahdesti, ja uudet hankinnat täydensivät dominanssia.
• Sunderland palasi pääsarjaan kuuden vuoden tauon jälkeen ja löi West Hamin 3–0. Koko kaupunki juhli voittoa kuin mestaruutta.

Mihin suuntaan Isakin tie kulkee?

Valioliigan kuumin kysymys kuuluu nyt: jääkö Alexander Isak Newcastleen vai antaako seura periksi Liverpoolin houkutukselle? Mitä tahansa tapahtuukin, jalkapallomaailma seuraa tilannetta tarkasti, ja lopputulos muuttaa varmasti kauden kulkua molempien seurojen osalta.

Mitä sinä tekisit?

1. Pitäisikö Newcastlen hyväksyä jättitarjous ja päästää Isak irti?
2. Vai pitäisikö pitää kiinni tähtipelaajasta, vaikka seurauksena olisi levoton pukukoppi ja katkerat fanisuhteet?

Paavo Nurmen maraton 2024 rikkoo ennätykset – Turku sykkii juoksujuhlan ja matkailun keskuksena

Turussa eletään tänä viikonloppuna todellista juoksujuhlaa. Paavo Nurmen maraton vetää kaupunkiin enemmän osallistujia kuin koskaan aiemmin, ja tunnelma muistuttaa enemmän festivaalia kuin perinteistä urheilukilpailua.

Tänä vuonna ilmoittautuneita on jo yli 5 000 juoksijaa – reilut viisisataa enemmän kuin viime vuonna. Se tekee tapahtumasta kaikkien aikojen suurimman. Eikä ihme: missä muualla pääsee juoksemaan kaupungin paraatipaikalta, Turun kauppatorilta, läpi Aurajoen rantamaisemien ja aina Ruissalon vehreisiin saaristopolkuun asti?

Pienimmät aloittavat juhlan

Perjantai-iltana juoksuhuumaan päästään käsiksi heti suloisimmalla mahdollisella tavalla. Kun kello lyö puoli kuusi, alle viisivuotiaat pinkaisevat matkaan omalla 400 metrin minimaratonillaan. Palkintona ei ole vain hymyilevien vanhempien hurraus, vaan myös se ensikosketus liikunnan iloon, joka voi jäädä koko elämän mittaiseksi ystävyydeksi juoksun kanssa.

Perjantaille mahtuu myös lyhyempiä matkoja – viiden ja kymmenen kilometrin juoksuja – joihin lähtee mukaan yli tuhat osallistujaa. Lauantai on kuitenkin viikonlopun todellinen huipennus: silloin koetellaan voimia puolimaratonilla ja täysimittaisella maratonilla, joiden pariin odotetaan yli kolmetuhatta juoksijaa.

”On tärkeää, että tapahtumassa muistetaan myös lapset ja nuoret. Haluamme, että jokaisella ikäryhmällä on mahdollisuus kokea urheilujuhlan tunnelma”, korostaa tapahtuman tuottaja Kari Ahonen.

Turun kauneimmat kulissit juoksureitillä

Turun valtti ei ole vain järjestelyjen sujuvuus, vaan myös maisemat. Reitti kulkee kolmessa erilaisessa ympäristössä, jotka yhdessä tekevät kokemuksesta poikkeuksellisen:

• Ruissalo, ikuinen postikorttimaisema, jonka tammimetsät ja meri tarjoavat hengähdystauon keskellä maratonia.
• Turun kauppatori, sykähdyttävä lähtö- ja maalialue, jossa yleisö pääsee kannustamaan läheltä.
• Aurajoen ranta, klassinen jokivarsi siltoineen ja historiallisine maisemineen.

Juoksijoiden näkökulmasta maratonissa yhdistyy sekä luonnon rauha että kaupungin syke – harvinainen yhdistelmä, joka saa monet palaamaan.

Varaa kasvaa vielä suuremmaksi

Osanottajamäärät rikkovat jo rajoja, mutta Ahosen mukaan Turun kauppatori kestää vielä paljon suuremmankin yleisön.

”Tilaa riittää ainakin 7 000–8 000 juoksijalle. Sen jälkeen on ehkä mietittävä uusia mahdollisuuksia, mutta juuri nyt tori tuntuu oikealta kodilta tapahtumalle.”

Kyse ei ole vain urheilusta. Maraton tuo Turkuun tuhansia matkailijoita, mikä näkyy täysinä hotelleina ja vilkastuneina ravintoloina. Kaupunki saa viikonlopuksi aivan erityisen sykäyksen – maratonista on tullut tärkeä matkailuvaltti.

Paavo Nurmen perintö elää

On myös symbolisesti merkittävää, että tapahtuma kantaa nimeä Paavo Nurmi. ”Lentävä suomalainen” oli Suomen juoksun kultakauden tähti, mies joka juoksi nimensä historiaan olympiavoittojen myötä. Hänen nimensä on kunnianosoitus suomalaiselle kestävyysjuoksun perinteelle – ja samalla inspiraatio tuleville polville.

Juoksujuhla koko kaupungille

Kun Turun kadut täyttyvät viikonloppuna juoksijoista, ilmassa on enemmän iloa kuin kilpailua. Paavo Nurmen maraton on kasvanut perhetapahtumaksi, joka kokoaa kaikenikäiset. Tärkeintä ei ole vain tulos tai aika – vaan se, että ihmiset liikkuvat, jakavat kokemuksen ja tuntevat kuuluvansa yhteen.

Ja mikä parasta, Turku saa loistaa lavana tälle koko kaupungin kokoiselle näytelmälle.

Mitä luulet – onko Paavo Nurmen maraton nousemassa Suomen maratonien ykköseksi?

Boston Celtics myytiin yli viidellä miljardilla eurolla – uusi omistaja Bill Chisholm aloittaa uuden aikakauden NBA legendoille

Bostonin ikoninen koripallojoukkue, Celtics, on astunut uudelle aikakaudelle, kun seura vaihtoi virallisesti omistajaa. NBA:n johdon hyväksymän lähes viisi kuukautta kestäneen arviointiprosessin jälkeen kauppa sinetöitiin Bill Chisholmin johtaman sijoittajaryhmän ja pitkään hallinneen Grousbeckin perheen välillä.

Hinta, joka pysäyttää

Celtics myytiin arviolta 6,1 miljardilla dollarilla, eli noin 5,2 miljardilla eurolla. Tämä teki kaupan hetkestä Pohjois-Amerikan urheiluhistorian kalleimman seurakaupan, kunnes Los Angeles Lakers rikkoi ennätyksen myöhemmin 10 miljardin dollarin summalla.

ESPN:n mukaan Chisholm saa täydellisen hallinnan vasta vuonna 2028, jolloin kauppasumman arvioidaan kohoavan jopa 7,3 miljardiin dollariin. Kyseessä ei ole siis vain historiallinen kauppa, vaan myös pitkäjänteinen prosessi, joka voi muokata koko NBA:n taloudellista karttaa.

Kuka on Bill Chisholm?

Bill Chisholm tunnetaan teknologiainvestoijana ja sijoitusyhtiö Symphony Technology Groupin perustajana. Hänellä on kokemusta kymmenistä miljardien arvoisista transaktioista, mutta Celtics ei ole hänelle pelkkä sijoitus. Chisholm on elinikäinen fani, ja Bostonissa tämä tekee hänestä erityisen hahmon. Hänen mukaansa kyseessä ei ole vain liiketoimi, vaan myös unelman täyttymys.

Grousbeckien kaksikymppinen valtakausi

Vuonna 2002 Wyc Grousbeck ja hänen ryhmänsä Boston Basketball Partners ostivat Celticsin 360 miljoonalla dollarilla. Kahdenkymmenen vuoden aikana seura on moninkertaistanut arvonsa ja saavuttanut uusia huippuja.

• Vuonna 2008 seura voitti mestaruuden legendaarisen ”Big Threen” – Kevin Garnettin, Paul Piercen ja Ray Allenin – johdolla.
• Vuonna 2023 Celtics teki paluun mestariksi Jayson Tatumin ja Jaylen Brownin voimin.

Grousbeckien aikakausi toi kaksi mestaruutta, jatkuvan pudotuspelimenestyksen ja vahvan globaalin fanipohjan.

Miksi kesti niin kauan?

Prosessi oli mittava, sillä NBA:n omistusjärjestelyissä käydään läpi laajoja taustaselvityksiä. Liiga varmistaa, että ostajat täyttävät rahoitukselliset ja hallinnolliset ehdot, mikä tarkoittaa kuukausien tarkastelua. Lisäksi samanaikaiset suuret kaupat, kuten Lakersin omistajamuutos, loivat markkinoille lisäpaineita.

Mitä tämä merkitsee Celticsille?

Celtics on tällä hetkellä yksi liigan vahvimmista mestarisuosikeista. Tatumin ja Brownin johtama joukkue edustaa uutta dynastiaa, jota tukee nuorten pelaajien ydin ja kokenut valmennusjohto. Chisholmin tehtävä on varmistaa:

• että seura säilyttää voitontahtoisen kulttuurin
• ja että sen liiketoiminnallinen arvo kasvaa kilpailun kiristyessä.

Kyse ei ole siis vain rahansiirrosta, vaan mahdollisesta suunnanmuutoksesta koko seuralle. Aika näyttää, kirjoittaako Chisholm nimensä Celticsin tarinaan sankarina – vai jääkö hän vain sivuhahmoksi.

Tiivistetysti

1. Bill Chisholmin johtama ryhmä osti Boston Celticsin Grousbeckin perheeltä.
2. Kauppahinta: 6,1 miljardia dollaria (n. 5,2 miljardia euroa), mahdollisesti 7,3 miljardiin vuoteen 2028 mennessä.
3. Vuonna 2002 seura maksoi ”vain” 360 miljoonaa dollaria.
4. Grousbeckien aikana Celtics voitti mestaruudet vuosina 2008 ja 2023.
5. Nyt alkaa uusi aikakausi, jossa fani–sijoittaja Chisholm johtaa seuraa.

Boston Celticsin tarina on ollut täynnä legendoja, ikonisia hetkiä ja mestaruuden huumaa. Nyt joukkue avaa uuden luvun, jossa kysymys kuuluu: pystyykö Bill Chisholm johdattamaan seuran uuteen kultakauteen vai jääkö hän seuraavan vaiheen rakentajaksi?

Jesse Keränen ja alkukauden haasteet jääkiekossa missä viipyvät tehot ja löytyykö ratkaisu pian

Syksy on jääkiekkokauden parasta alkusalaattia. Jokainen peli, jokainen syöttö ja jokainen tilasto tuntuu kertovan jotain uutta pelaajien suunnasta. Yksi tarkimmin seuratuista nimistä on ollut Jesse Keränen. Häneltä on odotettu hyppyä isoihin saappaisiin – mutta toistaiseksi pistepörssi ei ole lähtenyt laulamaan hänen tahtiaan.

Keräsen pelissä on paljon sellaista, mikä tekee hänestä valmentajan luottopelaajan: sitoutuminen puolustussuuntaan, fyysisyys kaksinkamppailuissa, vahva tekeminen alivoimalla. Mutta kun rooli määritellään ykkös- tai kakkoskentän hyökkääjäksi, nämä eivät yksin riitä. Silloin tilastoihin pitäisi ilmestyä maaleja ja syöttöjä – ja juuri siinä Keränen on toistaiseksi jäänyt jälkeen.

Ketjumuutosten varjossa

Yksi selitys löytyy ympäriltä. Alkukauteen on mahtunut loukkaantumisia ja jatkuvia ketjumuutoksia, jotka rikkovat kemiaa ja syövät hyökkäyspään tehokkuutta. Silti moni arvioi, että aidosti johtavan hyökkääjän merkki on kyky tehdä tulosta ketjukavereista riippumatta. Siinä Keränen ei ole vielä vakuuttanut.

Silti valmennus näyttää luottavan häneen. Jääaikaa tulee runsaasti, ja myös ylivoiman vastuuta on tarjolla. Ongelma on vain se, ettei jäällä nähty työ ole vielä realisoitunut tulostaululla.

Mikä tökkii?

Kun hänen pelaamistaan puretaan, esiin nousee muutama toistuva teema:

• Viimeistely: laukauksia syntyy, mutta maaliverkot eivät heilu tarpeeksi usein.
• Ketjukemia: vierellä pelaavat vaihtuvat, eikä pysyvää yhteistyötä löydy.
• Itsevarmuus: kun hyökkääjä jää ilman onnistumisia, itseluottamus laskee – ja se näkyy viimeistelyssä.

Samaan aikaan muut vertaistason pelaajat pystyvät haastamaan maalivahdin ja kääntämään puolikkaankin paikan osumaksi. Keräsen kohdalla paine kasvaa jokaisella kuivalla illalla.

Suunta voi muuttua nopeasti

Kausi on kuitenkin vasta nuori. Keräsen historia tuntee hetkiä, jolloin juuri tiukoissa paikoissa hän on noussut esiin. Hänellä on kykyä muuttaa kurssi, jos vain onnistumisia alkaa tipahdella. Yksi toimiva ketjukaveri, yksi oikeaan aikaan tullut maali – ja koko tarina on uudenlainen.

Toisaalta, jos ketsuppipullo ei aukea, vaarana on, että Keränen ajautuu siihen rooliin, josta puhutaan ”alivoimaspesialistina ja joukkuehengen rakentajana” eikä ratkaisijana. Se ei välttämättä ole väärin – mutta ei myöskään se rooli, johon häneltä kauden alla odotettiin hyppyä.

Odotukset ja kärsivällisyys

Nyt kysymys kuuluu: kuinka kauan kannattaa odottaa? Pitääkö Keräselle antaa tilaa löytää rytmi vai pitäisikö jo vaatia paljon enemmän? Kevättä ajatellen vastaus on ratkaiseva. Joukkue tarvitsee, että joku nappaa ratkaisijan roolin – ja vielä parempi, jos se joku on Keränen.

Viimeinen sana jää tietysti kaukaloon. Mutta tällä hetkellä keskustelu käy kuumana: onko Jesse Keränen aliarvostettu luottomies, joka tekee näkymätöntä työtä muiden puolesta – vai pitäisikö hänen viimein ottaa askel, jota häneltä on jo useamman kauden ajan odotettu?