Superpesiskohun keskellä kyseenalainen tuomio nosti tunteet pintaan – pitäisikö videotarkistus ottaa käyttöön aina ratkaisuhetkillä?
Perjantai-illan Superpesis-ottelu Tampereella tarjosi paitsi jännitystä ja draamaa, myös voimakasta keskustelua herättäneen tuomiotilanteen. Kohtaamisessa Sotkamon Jymyn ja Manse PP:n välillä päädyttiin kotiutuslyöntikilpailuun, jossa nähty kiistanalainen juoksu herätti suuria tunteita niin kentällä kuin katsomoissakin.
Kiistanalainen hetki ratkaisi ottelun
Ottelun ratkaisuhetkellä Roope Korhonen löi pallon ilmaan, ja Jere Vikström syöksyi kotipesään. Tuomarin käsi nousi ylös juoksun merkiksi, mikä sinetöi Jymyn voiton lukemin 2–1. Kuitenkin hidastuskuvat näyttivät jotakin aivan muuta: Vikströmin käsi näytti sujahtavan pesän ohi, eikä selkeää osumaa kotipesään nähty. Tämä herätti välittömästi keskustelua tuomion oikeellisuudesta.
Asiantuntijan kanta selvä
Antti Yli-Saunamäki, Ylen pesäpalloasiantuntija, ei peittele tyrmistystään:
”Kun katsoin tilannetta videolta ensimmäistä kertaa, se näytti kyllä todella räikeältä tuomarivirheeltä. Puhutaan kuitenkin ottelun ratkaisuhetkestä – tällaisella juoksulla on merkitystä.”
Hänen mukaansa erityisen huolestuttavaa oli se, että videotarkistusta ei käytetty ollenkaan, vaikka se olisi ollut mahdollista ja jopa suositeltavaa tilanteen luonteen vuoksi.
Miksi videotarkistusta ei tehty?
Superpesiksessä tuomareilla on mahdollisuus käyttää videotarkistusta epäselvissä tilanteissa – erityisesti kotiutuslyönneissä. Tällä kertaa päätuomari Peter Laitio päätti kuitenkin luottaa omaan näkemykseensä ilman teknologista apua.
Yli-Saunamäki ihmettelee, miksei tuomari hyödyntänyt käytettävissä olevaa laitteistoa niin ratkaisevassa hetkessä:
”Sitä en ymmärrä, että kun tarkistusmahdollisuus ja laitteisto olisi ollut käytettävissä, niin miksei sitä käytetty näin tärkeällä hetkellä?”
Manse PP:n kädet sidottu
Tilannetta monimutkaisti entisestään se, että Manse PP oli jo käyttänyt oman haasteoikeutensa aiemmin ottelussa. Näin heiltä puuttui mahdollisuus viralliseen protestiin kyseisessä tilanteessa.
Yli-Saunamäki korostaakin tuomariston roolia tilanteissa, joissa joukkueilla ei enää ole mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumiin:
”Juuri silloin tuomaristolla pitää olla vastuu käyttää teknologiaa, jos pelaajilla ei enää ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen.”
Syykin selvä – tuomiot ovat kapealla rajalla
Pesäpallossa jokainen pesäkilpa on äärimmäisen nopea ja vaikeasti tulkittava. Pelaajat syöksyvät pesille usein laajassa kaaressa, välttääkseen kontaktin ja loukkaantumiset. Tällaiset tilanteet edellyttävät tarkkaa havainnointia – ja joskus silmä ei riitä.
Laadukas ottelu saa hieman tahran
Vaikka tilanne jäi kiistanalaiseksi, ottelu tarjosi paljon nautittavaa. Roope Korhonen näytti jälleen, miksi hän kuuluu kotimaisen pesiksen huipulle. Sotkamo jatkaa vahvaa kauttaan, mutta tilanteen jättämä varjo muistuttaa siitä, kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni.
Tarvitaanko automaattinen videotarkistus?
Yhä useampi asiantuntija ja katsoja on alkanut pohtia, tulisiko Superpesikseen ottaa käyttöön automaattinen videotarkistus tietyissä tilanteissa. Erityisesti kotiutuslyöntikilpailussa videotarkistuksesta voisi tulla pakollinen:
- Se vähentäisi epäselvyyksiä ja spekulointia
- Vähenisi tuomareiden paine ratkaisuhetkillä
- Inhimillisiä virheitä voitaisiin minimoida
Tiivistettynä – suurempien linjojen kysymys
Tämä ei ollut vain yksittäinen virhe. Kysymys kuuluu: miten Superpesis kehittyy tulevaisuudessa? Ollaanko valmiita ottamaan askel kohti entistä ammattimaisempaa ja oikeudenmukaisempaa lajia?
Faneille ja lajiväelle tämä tapaus on selvä muistutus siitä, miten ratkaisevassa roolissa tuomiot voivat olla. Kesä on vasta aluillaan – ja uusia tilanteita seuraa varmasti. Nyt on aika miettiä, miten pesäpallo vastaa teknologian tuomiin mahdollisuuksiin.
