Vedonlyöntiä ja kasinoita valvotaan jatkossa Tampereelta käsin
Tampereen maine Suomen elinvoimaisimpana kaupunkina sai kovan kolauksen vuonna 2023, kun sen kivijalkakasino joutui sulkemaan ovensa. Casino Tampere ehti olla toiminnassa vain kaksi vuotta.
Nyt Tampere sai todellisen lottovoiton, sillä Suomen uusi Lupa- ja valvontavirasto aiotaan perustaa sinne. Kyse ei olekaan mistään pikkutoimistosta, vaan yli 2 000 virkailijaa työllistävän jättiviraston pääkonttorista.
Lupa- ja valvontavirasto vastaa kasinoiden valvonnasta, mutta sen tehtäviin kuuluu paljon muutakin. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä kaikkea uusi Lupa- ja valvontavirasto tekee, ja miksi se päätettiin perustaa juuri Tampereelle.
Uutena tehtävänä kasinoiden valvonta
Suomi siirtyy vuoden 2026 aikana lisenssipohjaiseen rahapelijärjestelmään. Ulkomaiset nettikasinot hankkivat lisenssin Lupa- ja valvontavirastosta, joka valvoo niiden toimintaa jatkossakin.
Kasinoiden lisensointi ja valvonta on Suomen viranomaisille uusi tehtävä, sillä aiemmin Veikkauksella on ollut yksinoikeus rahapelien järjestämiseen Manner-Suomessa.
Nyt Suomeen on tulossa arviolta 50 uutta kasinoa, joten lupaviranomaisilla on edessään kiireiset ajat, jos he meinaavat arvioida joka nettikasinon luotettavuuden ennen vuoden 2027 ensimmäistä päivää.
Lupa- ja valvontavirastosta tulee valtava organisaatio
Maassamme on meneillään valtava hallinnollinen uudistus, jonka mittakaavaa tavallisen kansalaisen on vaikea hahmottaa. Nykyisten aluehallintovirastojen (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävät organisoidaan uudelleen, ja Lupa- ja valvontaviraston lisäksi Suomeen perustetaan uusia elinvoimakeskuksia.
Lupa- ja valvontaviraston vastuulle siirretään:
- Enemmistö nykyisten aluehallintovirastojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä
- Suurin osa ELY-keskusten ympäristöön liittyvistä tehtävistä
- Valviran kaikki tehtävät
Erilaisia lupa- ja valvonta-asioita on niin paljon, että niitä käsittelevästä Lupa- ja valvontavirastosta tulee todella suuri. Sen palveluksessa työskentelee yli 2 000 virkailijaa, joista enemmistö on entisten aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten työntekijöitä.
Lupa- ja valvontavirasto toimii monilla paikkakunnilla
Toimintansa vuonna 2026 aloittavan Lupa- ja valvontaviraston palvelukseen siirtyvien työntekijöiden ei tarvitse muuttaa nykyisiltä paikkakunniltaan Tampereelle. Tampere on toki viraston päätoimipaikka, mutta lupa-asioita käsitellään jatkossakin myös muualla Suomessa.
Tässä Lupa- ja valvontaviraston toimipaikat ja niiden henkilöstömäärät:
- Tampere (209 työntekijää)
- Helsinki (533 työntekijää)
- Hämeenlinna (työntekijää)
- Joensuu (81 työntekijää)
- Jyväskylä (98 työntekijää)
- Kajaani (28 työntekijää)
- Kokkola (30 työntekijää)
- Kouvola (65 työntekijää)
- Kuopio (99 työntekijää)
- Lahti (25 työntekijää)
- Lappeenranta (23 työntekijää)
- Mikkeli (66 työntekijää)
- Oulu (184 työntekijää)
- Pori (24 työntekijää)
- Rovaniemi (141 työntekijää)
- Seinäjoki (45 työntekijää)
- Turku (199 työntekijää)
- Vaasa (154 työntekijää)
Alueellisen tasa-arvon vuosi työpaikat aiotaan pääsääntöisesti säilyttää nykyisillä 18 paikkakunnalla. Palvelut halutaan pitää lähellä asiakkaita, ja siksi Lupa- ja hallintovirasto toimii hajautetusti eri kaupungeissa.
Miksi juuri Tampere sai pääkonttorin?
On ehkä hieman yllättävää, että näin suuren viraston päätoimipiste päätettiin perustaa jonnekin muualle kuin Helsinkiin. Yleensähän pääkaupunki nappaa suurorganisaatioiden johdon itselleen. Tällä kertaa päättäjät halusivat toimia toisin.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoo Ylen artikkelissa, että ratkaisu tehtiin täysin tietoisesti. Päättäjät halusivat tehdä selväksi sen, että Lupa- ja hallintovirasto palvelee kaikkia suomalaisia, ei vain helsinkiläisiä. Siksi pääkonttori haluttiin sijoittaa jonnekin muualle kuin pääkaupunkiin.
Tampere valikoitui päätoimipaikaksi sijaintinsa ja hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta. Tampereelle on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä, ja pohjoisestakin saapuvilla on sinne lyhyempi matka kuin pääkaupunkiseudulle. Lisäksi Tampereelta löytyi Lupa- ja valvontavirastolle sopiva kiinteistö.
Näiden järkevien perusteluiden lisäksi ministeri Ikonen sattuu olemaan kotoisin Tampereelta. Tuskinpa siitä oli Tampereelle ainakaan mitään haittaa, vaikka ministeri tietenkin kiistää kotikaupunkinsa suosimisen jyrkästi.
Jättivirasto – uhka vai mahdollisuus?
Monet suomalaiset saavat kylmiä väreitä kuullessaan sanan ”organisaatiouudistus”, eikä puhe jättivirastosta paranna mielialaa yhtään. Kansalaiset ovat nimittäin juuri päässeet toden teolla nauttimaan sote-reformin seurauksista ja havainneet, etteivät kaikki uudistukset ole parannuksia. Käykö tälläkin kertaa niin, että tehtävien liiallinen keskittäminen johtaa kaaokseen ja palveluiden heikkenemiseen?
Alussa kaikki varmasti tuntuukin sekavalta, mutta toivon mukaan uusi Lupa- ja valvontavirasto pystyy lopulta palvelemaan asiakkaitaan mallikkaasti. Uudistuksen päätavoitteena on yhden luukun periaate eli se, että kansalaiset saisivat asiansa hoidetuksi aiempaa helpommin. Käsittelyaikojen uskotaan lyhentyvän, kun Lupa- ja valvontavirasto saa toimintansa käyntiin.
Yhteenveto
Suomen rahapelilainsäädännön uudistuksesta kertovat artikkelit ovat viime aikoina olleet tamperelaisille mieluista luettavaa. Kasinoita valvomaan perustetaan uusi Lupa- ja valvontavirasto, jonka pääkonttori aiotaan sijoittaa Tampereelle.
Tampere sopiikin erinomaisesti uuden viranomaisen päätoimipaikaksi, sillä kaupunkiin pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä. Helsinkiin pääkonttoria ei haluttu perustaa alueellisen tasa-arvon vuoksi.
Lupa- ja valvontaviraston henkilökunta koostuu pitkälti nykyisten aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten sekä Valviran työntekijöistä. Suuri osa näiden virastojen tehtävistä siirtyy Lupa- ja valvontaviraston vastuulle vuonna 2026. Yhteensä jättiviraston palveluksessa tulee työskentelemään yli 2 000 virkailijaa.
Valtavan organisaatiouudistuksen päämääränä on palveluiden tehostaminen. Yhden luukun periaatteen toivotaan nopeuttavan lupa-asioiden käsittelyä ja edistävän siten myös talouskasvua.
